Sisältöön »
 
 

KARKAISTU KEVYTBETONI - SUOMALAINEN HUIPPUINNOVAATIO

Karkaistu kevytbetoni on suomalainen huippuinnovaatio 30-luvulta. Sen kehitti Lohjan kalkkitehtaiden kemisti Lennart Forsen. Vaadittiin tosin pohjoismaista yhteistyötä: suomalaista sisua ja ruotsalaista uskoa ideaan, että keksinnöstä päästiin todelliseen tuotantoon. Suomessa Forsenin ideaan ei äkkiseltään uskottu, joten ensimmäinen kevytbetonitehdas perustettiin Ruotsiin. Saimme tosin pian sen jälkeen oman tehtaan Helsingin Vuosaareen. 

SIPOREX

Lennart Forsen antoi keksinnölleen  aluksi nimen Siporiitti. Sanan REX-loppuliitteen kerrotaan syntyneen, kun Lohjan kalkkitehtaiden omistaja vuorineuvos Petter Forsström, Lennart Forsen ja hänen ruotsalainen kollegansa Ivar Eklund juhlivat keksintöä yön pikkutunneilla ja hotellin ikkunaan sattui loistamaan vastapäisestä rakennuksesta REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta, oli sopiva suomalaisen kuningasidean loppuliitteeksi. 

SIPOREX - SI - silikaatti, POporositeetti (huokoisuus), REX - kuningasidea

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936.  Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen vuonna 2016 Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 

ensimmäinen kevytbetonitehdas helsingin vuosaareen

Lohjan Kalkkitehtaan tytäryhtiö Oy SASEKA Ab päätti 1938 rakentaa Siporex kevytbetonin ja Kahi-tiilien valmistusta varten tehtaan Helsingin Vuosaareen, nykyiseen Aurinkolahteen, missä oli hyvät hiekkaesiintymät. Sotien jälkeen kysyntä kasvoi ja tehdasta laajennettiin useassa vaiheessa.

Tehdas työllisti 1950-luvun lopulla 500 henkeä. Vuosaari oli tuolloin metsää ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksen suunnasta valmistui vasta vuonna 1966. Työntekijät olivat 95-prosenttisesti ruotsinkielisiä, ja aika moni kävi töissä Porvoosta tai Sipoosta. 

Tehdas lopetti toimintansa 1978, jolloin Helsingin kaupunki osti tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen ja käynnisti Etelä-Vuosaaren suunnittelun.

Ainoa entisen Vuosaaren tehtaan rakennuksista, joka on säilynyt uuden kerrostaloalueen keskellä, on vanha konttorirakennus. Siinä toimii nykyään kerhotalo Saseka. Talo on arkkitehti Pirkko Wesamaan suunnittelemana ja se otettiin käyttöön 1952. Koska yhtiö oli keskeinen vaikuttaja paikkakunnalla kuului jo alkuperäisiin suunnitelmiin mahdollisuus käyttää tiloja myös juhlatilaisuuksiin.

Ikaalisten kevytbetonitehdas

Vuosaaresta kevetbetonin valmistus siirtyi Ikaalisiin Teikankaan harjulle vuonna 1972. Paikka oli ihanteellinen kevytbetonin valmistukseen, sillä valmistuksessa tarvittavia puhtaat raaka-aineet olivat kaikki vieressä.

1990-luvun laman syöverissä Ikaalisten tehtaan isännyys vaihtui. Lohja Kalkkitehdas myi Ikaalisten tehtaan sen tehtaan johtokaksikolle Juha Vineelle ja Eero Kalliokoskelle 1992. Syntyi Suomen Siporex Oy. Laman jälkeen ilmapiiri muuttui nopeasti toiseen äärilaitaan. Rakentamista riitti. 

Vuonna 1999 Tanskalainen H+H konserni osti Suomen Siporex Oy:n ja yrityksen nimi vaihtui H+H Finland Oy:ksi. H+H lakkautti Ikaalisten kevytbetonitehtaan vuonna 2013. Näin suomalaisen huippukeksinnön valmistustarina päättyi kotimaassaan.

Samassa yhteydessä, vuotta aiemmin 2012, Jämerä siirtyi virolaisen Bauroc International AS:n itsenäiseksi tytäryhtiöksi. Kevytbetoni ja Jämerän tarina saivat jatkoa Suomessa.

Jämerä

Jämerä-kivitaloja myytiin aluksi 70-luvulla nimellä LK-pientalot ja myyntipaikkoja olivat Keskon konttorit. Vuonna 1974 Lohjan kalkkitehdas järjesti Jämerä-pientalojen suunnittelukilpailun, johon tuli peräti 163 ehdotusta. Ensimmäisen palkinnon, 12 000 mk, voittivat SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllä ”Elko-Lego”. Tämän jälkeen taloja alettiin myydä Jämerä nimellä ja samalla kehitettiin Kestävä Kivitalo-konsepti, josta tuli menestys pientalomarkkinoilla. Jämerä on Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa. 

Kuvassa yksi 90-luvun suosituimpia Jämerä-kivitaloja, Iso-Anttila.

uuden sukupolven karkaistu kevytbetoni

Nykyisin Jämerän kevytbetonituotteet tulevat Pohjois-Euroopan suurimman kevytbetonin tuottajan, Bauroc AS, tehtailta Virosta. bauroc valmistaa karkaistuja kevytbetonituotteita asunto- ja toimitila- ja teollisuusrakentamisen tarpeisiin 350 000 m3 vuosituotannolla. Määrä vastaa noin 2100 täyskivitalon runkomateriaalin määrää. 

baurocin nykyaikaisisten tehtaiden tuotanto on ekologista. Kaikki tarvittavat raaka-aineet ovat täysin puhtaita ja ne saadaan tehtaan lähistöltä. Tuotannossa syntyvä ylijäämä kierrätetään takaisin valmistusprosessiin, jolloin tuotannosta ei synny lainkaan jätteitä. Tuotanto on erittäin ympäristöystävällistä ja tuotteet päästöttömiä kuuluen rakennusmateriaalien puhtaimpaan M1-luokkaan.