Sisältöön »
 
 

 

Ympäristöystävällinen täyskivitalo

Kivirakennukset kertovat oman aikansa ihanteista vuosisatoja taaksepäin ja maailmanperintölistalla ­on lukuisia vuosituhansia vanhoja kivirakennuksia, joiden kauneutta ihaillemme yhä edelleen. 

Jämerä kivitaloilla on historiaa takanaan vuosikymmeniä ja talojen rakennusmateriaalia, ­karkaistua kevytbetoniakin on valmistettu noin sata ­vuotta. Materiaalin juuret ovat Lohjan kalkkitehtailla työskennellen suomalaisen kemistin tekemässä­ ­keksinnössä, jonka hän kehitti valmiiksi tuotteeksi ruotsalaisen ­kollegansa kanssa. 

Karkaistu kevytbetoni on tämän ajan kivimateriaali­, josta­ rakennetut talot säilyvät jälkipolville. Kevytbetoni on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion ja siitä on vuosikymmenien aikana rakennettu lukuisa määrä­ ­rakennusfysikaalisesti hyvin toimivia, pitkäikäisiä ja ympäristölle ystävällisiä rakennuksia. Yksi­aineinen, hengittävä, palamaton ja täysin puhtaista luonnon raaka-aineista valmistettu  kevytbetoni on pitkäikäisen ja ympäristöystävällisen talon rakennusmateriaali. 

Jämerä kuuluu Bauroc konserniin ja on sen itsenäinen tytäryhtiö Suomessa. Bauroc on Pohjois-Euroopan suurin karkaistujen kevytbetonituotteiden valmistaja ja vie tuotteita Baltian maiden lisäksi Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Saksaan, Puolaan sekä Islantiin. Bauroc kevytbetonintuotteiden vuosituotanto on 350 000 m3, mikä vastaa noin 3500 täyskivitalon runkomateriaalin tarvetta. Tuotevalikoimaan kuuluvat harkot, väliseinälaatat, elementit ja palkit, sekä raudoitetut elementit ja palkit, joita käytetään asunto-, toimitila- ja teollisuusrakentamisessa. Korkealaatuiset raaka-aineet ja nykyaikainen teknologia takaavat sen, että Bauroc -tehtaiden tuotanto on teknisiltä ominaisuuksiltaan maailman huippua.

 

HISTORIA

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1938, joka asemakaavassa merkitty suojeltavaksi kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaana rakennuksena.


KARKAISTU KEVYTBETONI ON SUOMALAINEN HUIPPUINNOVAATIO

Karkaistu kevytbetoni on suomalainen huippuinnovaatio 30-luvulta. Sen kehitti Lohjan kalkkitehtaiden kemisti Lennart Forsen. Vaadittiin tosin pohjoismaista yhteistyötä: suomalaista sisua ja ruotsalaista uskoa ideaan, että keksinnöstä päästiin todelliseen tuotantoon. Suomessa Forsenin ideaan ei äkkiseltään uskottu, joten ensimmäinen kevytbetonitehdas perustettiin Ruotsiin. Saimme tosin pian sen jälkeen oman tehtaan Helsingin Vuosaareen. 

Lennart Forsen antoi keksinnölleen nimeksi Siporiitti. Tarinan mukaan tuotteen nimi muuttui SIPOREX muotoon, kun Lohjan kalkkitehtaiden omistaja vuorineuvos Petter Forsström, Lennart Forsen ja hänen ruotsalainen kollegansa Ivar Eklund juhlivat keksintöä. Yön pikkutunneila hotellin ikkunaan loisti vastapäisestä rakennuksesta REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta otettiin kuningasidean loppuliitteeksi:
SIPOREX (SI - silikaatti, PO - porositeetti (huokoisuus), REX - kuningasidea)

Helsingin Vuosaaressa sijainneen kevytbetonitehtaan konttorirakennuson säilynyt uuden Aurinkolahden kerrostaloalueen keskellä. Talo on arkkitehti Pirkko Wesamaan suunnittelemana ja otettu käyttöön 1952. Alkuperäisiin suunnitelmissa talon tiloja oli mahdollista käyttää myös juhlatilaisuuksiin ja nykyisin talo toimii kerhotalona.


ensimmäinen kevytbetonitehdas sijaitsi helsingin vuosaaressa

Lohjan Kalkkitehtaan tytäryhtiö Oy SASEKA Ab rakennutti 1938  kevytbetoni- ja Kahi-tiilitehtaan Helsingin Vuosaareen, nykyiseen Aurinkolahteen, missä oli hyvät hiekkaesiintymät. Sotien jälkeen tuotteiden kysyntä kasvoi ja tehdasta laajennettiin useassa vaiheessa.Tehdas työllisti 1950-luvun lopulla 500 henkeä. Vuosaari oli tuolloin metsää ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksen suunnasta valmistui vasta vuonna 1966. Lähes kaikki työntekijät olivat ruotsinkielisiä ja asuivat Porvoossa sekä Sipoossa. Tehdas lopetti toimintansa 1978, jolloin Helsingin kaupunki osti tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen ja käynnisti Etelä-Vuosaaren suunnittelun.

Ikaalisten tehdas

Vuosaaresta kevetbetonin valmistus siirtyi Ikaalisiin Teikankaan harjulle vuonna 1972. Paikka oli ihanteellinen kevytbetonin valmistukseen, sillä valmistuksessa tarvittavia puhtaat raaka-aineet olivat kaikki vieressä. 1990-luvun laman syöverissä  Lohja Kalkkitehdas myi tehtaan sen johtokaksikolle Juha Vineelle ja Eero Kalliokoskelle vuonna 1992. Syntyi Suomen Siporex Oy. Laman jälkeen ilmapiiri muuttui nopeasti toiseen äärilaitaan ja rakentamista riitti. 

Vuonna 1999 tanskalainen H+H konserni osti Suomen Siporex Oy:n ja yrityksen nimi vaihtui H+H Finland Oy:ksi. H+H lakkautti Ikaalisten kevytbetonitehtaan vuonna 2013. Jämerä siirtyi virolaisen Bauroc International AS:n itsenäiseksi tytäryhtiöksi samassa yhteydessä ja näin kevytbetonin ja Jämerän tarina sai jatkoa Suomessa.

Yksi 90-luvun suosituimpia Jämerä-kivitaloja oli nimetään Iso-Anttila.

Jämerä-nimi syntyi 70-luvulla arkkitehtikilpailun tuloksena

Jämerä-kivitaloja myytiin aluksi LK-pientalot  nimellä "Keskon konttoreissa". Lohjan kalkkitehdas järjesti 1974 suunnittelukilpailun, johon tuli peräti 163 ehdotusta. Ensimmäisen palkinnon, 12000 mk, voittivat SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllä ”Elko-Lego”. Kilpailun jälkeen taloja alettiin myydä Jämerä-nimellä. Samalla kehitettiin myös Kestävä Kivitalo-konsepti, josta tuli menestys pientalomarkkinoilla. Jämerä on Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa.