Yläkuva: Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmin Jämerä kivitalo, Villa Sannari, 1990, Helsinki

Jämerän historiaa

Malmin lentokenttärakennus (v. 1938) oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin kevytbetonituotteita. Pyöreän osan ulkoseinissä oli alunperin 150 mm betonia sisäpinnalla kantavana rakenteena ja 125 mm kevytbetonia ulkopinnalla eristeenä. 

Karkaistu kevytbetoni – huippuinnovaatio vuosisadan takaa

Karkaistun kevytbetonin keksiminen ja käyttöönotto rakentamisessa juontavat juurensa 1920-luvulle ja 1930-luvun alkuun. Suomalaisen karkaistun kevytbetonin keksijänä pidetään suomalaista Lohjan kalkkitehtaiden kemistiä Lennart Forsénia. Forsénin ja ruotsalaisen kollegan Ivar Eklundin kehittämän sementtipohjaisen reseptin mukainen tuotteiden valmistus aloitettiin v. 1934 Ruotsissa ja v. 1935 Suomessa. Ruotsalaisen reseptiikaltaan hieman erilaisen karkaistun kevytbetonin, joka tunnettiin nimellä kaasubetoni, teollinen tuotanto oli alkanut jo aiemmin 1920-luvun lopussa. 

Lennart Forsén antoi keksinnölle nimeksi Siporiitti. Tarinan mukaan tuotteen nimi muuttui SIPOREX muotoon, kun Lohjan kalkkitehtaiden omistaja vuorineuvos Petter Forsström, Lennart Forsen ja Ivar Eklund juhlivat keksintöä. Yön pikkutunneila hotellin ikkunaan loisti vastapäisestä rakennuksesta REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta otettiin kuningasidean loppuliitteeksi:
SIPOREX (SI - silikaatti, PO - porositeetti (huokoisuus), REX - kuningasidea) 

SIPOREX esite vuodelta 1939

Kevytbetonituotteet ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa ja nykyaikaisista kevytbetonituotteista voit lukea bauroc.fi/kevytbetoni/ ja European Autoclaved Aerated Concrete Association EAACA sivuilta.

Kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalinen toiminnasta voit lukea www.jamera.fi/kestava-pientalo/tutkittua-tietoa-kevytbetonirakenteista/ (rakennusfysiikan professori Juha Vinhan lausunto)

 Helsingin Vuosaaressa sijainneen kevytbetonitehtaan konttorirakennus on säilynyt uuden Aurinkolahden kerrostaloalueen keskellä. Talo on arkkitehti Pirkko Wesamaan suunnittelemana ja se on otettu käyttöön vuonna 1952. Alkuperäisissä suunnitelmissa talon tiloja oli mahdollista käyttää myös juhlatilaisuuksiin. Nykyisin talo toimii kerhotalona.

Ensimmäinen kevytbetonitehdas sijaitsi Helsingin Vuosaaressa

Lohjan Kalkkitehtaan tytäryhtiö Oy SASEKA Ab rakennutti 1938  kevytbetoni- ja Kahi-tiilitehtaan Helsingin Vuosaareen, nykyiseen Aurinkolahteen, missä oli hyvät hiekkaesiintymät. Sotien jälkeen tuotteiden kysyntä kasvoi ja tehdasta laajennettiin useassa vaiheessa. Tehdas työllisti 1950-luvun lopulla 500 henkeä. Vuosaari oli tuolloin metsää ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksen suunnasta valmistui vasta vuonna 1966. Lähes kaikki työntekijät olivat ruotsinkielisiä ja asuivat Porvoossa sekä Sipoossa. Tehdas lopetti toimintansa 1978, jolloin Helsingin kaupunki osti tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen ja käynnisti Etelä-Vuosaaren suunnittelun.

Ikaalisten tehdas ja Suomen Siporex Oy

Vuosaaresta kevetbetonin valmistus siirtyi Ikaalisiin Teikankaan harjulle vuonna 1972. Paikka oli ihanteellinen kevytbetonin valmistukseen, sillä valmistuksessa tarvittavat puhtaat raaka-aineet olivat kaikki vieressä. 1990-luvun laman syöverissä Lohjan Kalkkitehdas myi tehtaan sen johtokaksikolle Juha Vineelle ja Eero Kalliokoskelle vuonna 1992. Syntyi Suomen Siporex Oy. Laman jälkeen ilmapiiri muuttui nopeasti toiseen äärilaitaan ja rakentamista riitti. 

Vuonna 1999 tanskalainen H+H konserni osti Suomen Siporex Oy:n ja yrityksen nimi vaihtui H+H Finland Oy:ksi. H+H lakkautti Ikaalisten kevytbetonitehtaan vuonna 2013. Jämerä siirtyi virolaisen Bauroc International AS:n itsenäiseksi tytäryhtiöksi samassa yhteydessä, ja näin kevytbetonin ja Jämerän tarina sai jatkoa Suomessa.

Jämerä Kuitia oli Forssan 1982 Asuntomessuvoittaja

Jämerä-nimi syntyi 70-luvulla arkkitehtikilpailun tuloksena

Jämerä-kivitaloja myytiin aluksi LK-pientalot (Lohjan Kalkkitehdas) nimellä "Keskon konttoreissa". Lohjan kalkkitehdas järjesti 1974 suunnittelukilpailun, johon tuli peräti 163 ehdotusta, joista ensimmäisen palkinnon, 12 000 mk, voitti SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllään ”Elko-Lego”. 

Kilpailun jälkeen taloja alettiin myydä Jämerä-nimellä. Samalla kehitettiin myös Kestävä Kivitalo-konsepti, josta tuli menestys pientalomarkkinoilla. Jämerä on Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa.

Asuntomessut järjesti ”Kaikkien aikojen parhaat messutalot” -äänestyksessä vuonna 2015. Änestyksessä sijoitui upeasti toiseksi Kotkan Asuntomessuilla 2002 esitelty Jämerä Cubus.