Ajankohtaista

15.09.2020

Jämerä talojen laskennallinen hiilijalanjälki voi jäädä jopa puoleen keskimääräisen pientalon vastaavasta.

Jämerä kivitaloilla erinomainen hiilijalanjälki 

Jämerä talojen laskennallinen hiilijalanjälki voi jäädä jopa puoleen keskimääräisen pientalon vastaavasta.

Kevytbetonirakenteinen pientalo pärjää hyvin hiilijalanjälkivertailussa. Jämerä on jo vuoden ajan laskenut hiilijalanjäljen kymmenille taloille, joiden rakennesuunnittelusta ja urakoinnista se on vastannut. Vesitaito Oy:n tekemissä laskelmissa Jämerä talon hiilijalanjälki on reilusti pientalojen keskiarvoa pienempi.

Vesitaito Oy:n mukaan rakennettavista pientaloista saadaan hiilijalanjälkeä laskettaessa keskimäärin lukemia 10-13 kgCO₂/m²/a. Laskennassa käytetään vakiintuneesti 50 vuoden tavoiteikää eli elinkaarijaksoa, jolloin pientalon aiheuttama ilmaston lämpenemisvaikutus vastaa keskimäärin 10-13 kg hiilidioksidia lämmitettyä nettoneliötä kohden rakennuksen elinkaaren aikana.

–  Jämerä taloissa luku on keskimääräisesti 10,78 ja parhaimmillaan se on ollut jopa 8,24. Jämerä kivitalon tuottama hiilijalanjälki 50 vuoden seurantajaksolla on siten reilusti pientalojen keskiarvoa pienempi, Jämerän toimitusjohtaja Jari Malkamäki sanoo. Jatkossa Jämerä pyrkii puolittamaan laskennallisen hiilijalanjäljen suhteessa keskimääräiseen pientalon hiilijalanjälkeen.

– Jämerä kivitalon iän voidaan hyvin olettaa olevan enemmän kuin laskennallinen 50 vuotta. Olemmekin laskeneet, että 75 vuodeksi suunnitellun ja toteutetun rakennuksen elinkaari tiputtaisi keskimääräisen hiilijalanjälkemme tasolle 8,3 kgCO₂/m²/a ja sadaksi vuodeksi suunnitellun rakennuksen kohdalla tasoon 6,8kgCO₂/m²/a. Tämä olisi jo lähes 50% parempi hiilijalanjälki kuin nykyaikaisissa pientaloissa keskimäärin, Jari Malkamäki toteaa.

Kevytbetonirakennuksella on pitkä elinkaari

Jämerä Kivitalot Oy ja sen kevytbetonia tuottava emoyhtiö Bauroc AS tekevät jatkuvaa kehitystyötä vastuullisen ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Runkorakenteiden valmistus- ja tuotantoprosesseja kehitetään siten, että Jämerä talot suunnitellaan jatkossa kestämään vähintään 75 ja jopa sata vuotta.

Suurin merkitys betonirakenteiden elinkaaren kannalta on käytettävän betonin laadulla, rakenteita vahvistavan terästyksen korroosionkestolla ja tuotteiden valmistusprosessin hallinnalla.

Jämerän käyttämässä pienelementtijärjestelmässä kevytbetonirakenteet esivalmistetaan tuotantolaitoksessa, elementteihin sijoitettavat teräkset korroosiosuojataan ja kantavien rakenteiden teräsosat toimitetaan ympärisinkittyinä. Työmaalla tehdään hyvin vähän paikallavaluja ja muita rakenteiden elinkaarta lyhentäviä toimenpiteitä. Rakenteet ovat massiivisia eli yksiaineisia eikä niissä käytetä lisäeristyksiä. Rakenteiden hengittävyyden ansiosta erilaiset rakenteiden vaurioriskit ovat rakennuksen rakennus- ja käyttövaiheessa minimissään. Niinpä rakennuksen 75:n tai jopa sadan vuoden käyttöikä on Jämerä kivitalojen osalta hyvinkin perusteltu tavoite.

Hiilijalanjälki laskettava

Ilmastoselvitys eli hiilijalanjäljen laskeminen on tulossa pakolliseksi kaikissa rakennuslupaa edellyttävissä rakennuksissa. Lakimuutos on luonnos- ja kommentointivaiheessa ja uudet määräykset kirjattaneen lakiin lähivuosien aikana. Näillä näkymin erillispientaloissa ja townhouse-tyylisissä rakennuksissa ei tulla kuitenkaan esittämään mitään luvan saamista rajoittavia raja-arvoja ilmastoselvityksen osalta. Tämä lähinnä siksi, että niissä ilmastovaikutus on jo lähtökohtaisesti vähäinen.

Mitä hiilijalanjälki tarkoittaa?

• Hiilijalanjälki kuvaa rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.
• Hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko olemassa olonsa aikana, alkaen sen rakentamisesta ja päättyen sen purkamiseen.
• Hiilijalanjäljen mittayksikköä kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kg CO₂e). Siinä on muunnettu eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi, mikä taas tarkoittaa lämpenemisvaikutusta, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaa sadassa vuodessa.
• Laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttien painona jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna arviointijakson pituudella kg CO₂e/m²/a.
• Hiilijalanjäljen lisäksi voidaan myös laskea hiilikädenjälki, jolla mitataan rakennusten mahdollisia myönteisiä ilmastovaikutuksia, kuten rakenteisiin sitoutunut hiili, rakennustuotteiden kierrätys ja betonin karbonisoituminen. Hiilikädenjälki ei kuitenkaan vaikuta rakennuksen hiilijalanjälkeen, vaan se on lähinnä informatiivinen tieto.

Lisätietoja: tj Jari Malkamäki, p. 040 17963 27, jari.malkamaki @ jamera.fi