Lohjan kalkkitehtaaseen kuuluneen SASEKAn kahitiili- ja kevytbetonitehdas työllisti 1950-luvun lopulla noin 500 henkeä. Kevytbetonitehdas sijaitsi Vuosaaressa, nykyisen Aurinkolahden alueella. Alue oli tuohon aikaan lähes kokonaan metsää ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksesta alueelle valmistui vasta vuonna 1966. Tehtaan työntekijät olivat pääosin ruotsinkielisiä ja heistä moni kävi töissä Porvoosta ja Sipoosta.

Vuonna 1972  tehdas siirtyi Vuosaaren rakentamisen alta Ikaalisiin Teikankaan harjulle. Paikka oli ihanteellinen kevytbetonin valmistukseen, sillä valmistuksessa tarvittavia puhtaat raaka-aineet olivat vieressä.

Kuvassa SASEKAn ruokala- ja konttorirakennus kuvattuna 2017. Konttorirakennuksessa toimii nykyisin kerhotalo Saseka. Rakennus on ainoa entisen tehtaan rakennuksista, joka on säilynyt Aurinkolahden alueella.

 
 

Suomalainen huippuinnovaatio

Karkaisitun kevytbetonin, josta Jämerä-kivitalot rakennetaan, kehitti Lohjan kalkkitehtaiden kemisti Lennart Forsen jo 1930-luvulla. Vaadittiin tosin pohjoismaista yhteistyötä: suomalaista sisua ja ruotsalaista uskoa ideaan, että keksinnöstä päästiin todelliseen tuotantoon. Suomessa Forsenin ideaan ei äkkiseltään uskottu, joten ensimmäinen kevytbetonitehdas perustettiin Ruotsiin. Saimme tosin pian sen jälkeen oman tehtaan Helsingin Vuosaareen. Tehtaassa kevytbetonia valmisti Lohjan Kalkkitehtaan tytäryhtiö SASEKA. Yrityksen nimi tuli sanoista santa, sementti, kalkki. Tehdas lopetti toimintansa 1978, jolloin Helsingin kaupunki osti tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen ja käynnisti Etelä-Vuosaaren suunnittelun.

Nykyään konttorirakennuksessa toimii kerhotalo Saseka. Rakennus on ainoa entisen tehtaan rakennuksista, joka on jäänyt uuden kerrostaloalueen keskelle. Sasekan kahitiili- ja kevytbetonitehdas työllisti Vuosaaressa 1950-luvun lopulla 500 henkeä. Vuosaari oli tuolloin metsää, ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksen suunnasta valmistui vasta vuonna 1966. Työntekijät olivat 95-prosenttisesti ruotsinkielisiä, ja aika moni kävi töissä Porvoosta tai Sipoosta.

Lennart antoi keksinnölleen nimeksi SIPOREX, joka tulee sanoista:
- SI - silikaatti
- PO - porositeetti (huokoisuus)
- REX -loppuliitteen kerrotaan syntyneen, kun Kalkki-Petteri, Lennart hänen ruotsalainen kollegansa Ivar Eklund juhlivat keksintöä yön pikkutunneilla ja hotellin ikkunaan loisti REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta sopi suomaisen kuningasidean loppuliitteeksi.

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 

Malmin lentokenttärakennus kuvattuna vuonna 1946.

Malmin lentokenttärakennus kuvattuna vuonna 2017.


Suomen vanhimpia talomerkkejä

Lohjan Kalkkitehdas aloitti Ikaalisten Siporex tehtaan rakentamisen 70-luvun alussa ja toimintansa tehdas aloitti vuonna 1972. Jämerä-kivitaloja myytiin vielä tuolloin nimellä LK-pientaloina ja myynti tapahtui "Keskon konttoreissa".

Vuonna 1974 Lohjan kalkkitehdas järjesti Jämerä-pientalojen suunnittelukilpailun, johon tuli 163 ehdotusta. 1. palkinnon, 12 000 mk, voittivat SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllä ”Elko-Lego”. Tämän jälkeen taloja alettiin 1974 taloja alettiin myydä Jämerä-nimellä. Tuolloin kehitetty Kestävä Kivitalo -konsepti oli suurmenestys.

Jämerä on Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa. Jämerä-kivitalojen rakentajat kertovat mielellään asuvansa Jämerä-talossa vielä vuosikymmenienkin jälkeen ja ilolla olemme voineet todeta, että asiakaskunnassamme on myös monia toisen ja kolmannenkin polven jämerärakentajia.

Kuva: Jämerän arkkitehtililpailun satoa.


Suomen Siporex Oy

1990-luvun laman syöverissä Ikaalisten tehtaan isännyys vaihtui Lohja Kalkkitehtailta Suomen Siporex Oy:lle vuonna 1992, kun tehtaan johtokaksikko Juha Vine ja Eero Kalliokoski ostivat sen. Laman jälkeen ilmapiiri muuttui nopeasti toiseen äärilaitaan. Rakentamista riitti ja Jämerän Kestävä Kivitalo-konseptista tuli menestys pientalomarkkinoilla.

Kuvassa yksi 90-luvun suopituimpia Jämerä-kivitaloja, Iso-Anttila.

Villa Sannari on rakennettu 1990 ja näyttää edelleen hyvin modernilta. Talon erikoisuus on julkisivua koristavat Heljä Liukko-Sundstömin uniikit keramiikkatyöt.



Huippukeksinnön valmistustarina päättyy kotimaassaan, mutta jatkuu ympäri maailmaa

Tanskalainen H+H konserni osti Suomen Siporex Oy:n 1999 ja yrityksen nimi vaihtui H+H Finland Oy:ksi. H+H lakkautti vanhanaikaisen Ikaalisten kevytbetonitehtaan vuonna 2013. Näin suomalaisen huippukeksinnön valmistuksen tarina päättyi kotimaassaan, mutta jatkuu yli 17 maassa ja 100 tuotantolaitoksella Euroopassa. Tehtaiden yhteenlaskettu vuosituotanto on noin 16 miljoonaa kuutiometriä kevytbetonia.

Jämerä Kivitalot Oy on nykyisin Pohjois-Euroopan suurimman kevytbetonin tuottajan, Bauroc International AS:n, itsenäinen tytäryhtiö. Bauroc valmistaa karkaistuja kevytbetonituotteita asunto- ja toimitila- ja teollisuusrakentamisen tarpeisiin 350 000 m3 vuosituotannolla. Määrä vastaa noin 2100 täyskivitalon runkomateriaalin tarvetta. Bauroc on eurooppalaisen kevytbetoniyhdistyksen EAACA jäsen.

Jämerä Loft -talot Tampereen asuntomessuilla 2012.