Tähän on selkeä vastaus, joskin ei kovin lyhyt =)... Eri toimijat tarjoavat usein erilaista rakennusjärjestelmää eli tuotetta. Toisin kuin esimerkiksi puurakentamisen puolella, kivitalon voi tehdä hyvinkin monella tavalla. Puurakentamisen puolella on ehkä kolme merkittävästi toisistaan erilaista järjestelmää, kun kivirakentamisessa niitä on ainakin tuplasti enemmän. On selvää, että toisistaan merkittävästi eroavaa rakennusjärjestelmää on tarjoushinnan perusteella vaikea vertailla ilman, että ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuuden selkeästi. Usein jopa alan ammattilaisten (esimerkiksi vastaavat mestarit tai urakoitsijat) on vaikea vertailla eri rakennusjärjestelmiä toisiinsa, ja siksi he usein suosittelevatkin ratkaisuja, jotka ovat heille entuudestaan tuttuja.
Tässä muutamia asioita kahdesta eniten käytetystä järjestelmästä, jotka kannattaa ottaa huomioon:
Kevytbetonijärjestelmä perustuu ohutsaumaliimauksella muurattaviin umpiharkkoihin, joissa ei ole erillistä eristekerrosta, vaan harkko on itsessään eriste. Samasta kevytbetonimateriaalista valmistetaan myös valmiiksi raudotettuja seinäelementtejä ikkuna- ja oviaukkojen ylityksiin aina 5,4 metriin asti sekä tasoelementtejä lattioihin ja kattoon. Koska kyseessä on pienelementtijärjestelmä, on tuotteiden esivalmistusaste isompi ja vastaavasti työmaalla työskentelyvaihe nopeampi. Elementtien asennustyössä vaadittavat työkalut ja nostolaitteet sekä itse asennustyö poikkeavat muista järjestelmistä merkittävästi, joten useimmiten materiaalit kannattaa ostaa asennettuna alan toimijoilta.
Valubetoniharkkojärjestelmä perustuu betonikuorimuotteihin, joissa on erillinen EPS-eriste sisällä. Muotit kasataan, raudoitetaan ja valetaan työmaalla 1,5 metriä kerrallaan. Kapeammat (alle 800 mm) aukonylitykset voi tehdä peltisiä liittoprofiileja hyväksikäyttäen ilman tuentoja ja siitä eteenpäin aina 4 metriin asti rakennetaan lisätuentojen avulla. Yli 4 metriä leveät aukot toteutetaan teräksillä tai erillisellä muottivalulla. Valubetonijärjestelmissä käytetään välipohjissa betonionteloelementtejä ja yläpohjissa yleensä puurakenteita. Pienen esivalmistusasteen vuoksi työmaalla on enemmän työvaiheita ja rungon rakentaminen on hitaampaa.
Toimijoilla on toisistaan hyvin erilainen tapa tarjota
Yllä mainituista rakennusjärjestelmien eroista johtuen alan eri toimijat tarjoavat hyvin eri tavalla. Kevytbetoniharkkoja ja -elementtejä käyttävät toimijat (kuten Jämerä) tarjoavat useimmin kokonaispakettia suunnitteluineen, tarvikkeineen ja asennuksineen, sillä se on luontevinta, kun on kyse korkeamman esivalmistusasteen rakenteista ja niihin liittyvästä erikoissuunnittelusta sekä -osaamisesta työmaatasolla. Tällöin voidaan tarjota takuunalainen lopputuote, eli kokonaisvastuullinen toimitus sovittuun tasoon asti kiinteällä, etukäteen sovitulla, hinnalla. Tilaajalla ei tällöin ole juurikaan roolia runkorakennusvaiheessa.
Vastaavasti valubetonimuotteja tai -harkkoja käyttävät toimijat (kuten esimerkiksi Lammi tai Lakka) myyvät lähtökohtaisesti runkomateriaaleja, joiden suunnittelusta, asennusurakasta ja toimitusta täydentävistä hankinnoista (yleensä teräkset ja betonit) vastuun ottavat eri osapuolet ja rakennuttaja yhdessä, eli vastuu ja myös hinta on hajautettu. Tällöin runkotoimitukselle ei ole kokonaisvasuullista toimittajaa, eikä siten myöskään takuun antajaa. Myös itse runkorakennusprojektissa onnistuminen ja kustannusten hallinta jää rakennuttajan, eli tilaajan osaamisen ja ajankäytön varaan.
Yhteenveto
Näitä kahta kivitalorakentamisen valtajärjestelmää voi verrata helposti toisiinsa samoin kriteerein kuin esimerkiksi massiivihirsirakentamista ja pitkästä runko-/lautatavarasta rakentamista, joista hirsirakentamista voi verrata kevytbetonirakentamiseen. Myös teknisiltä ominaisuuksiltaan lopputuotteet ovat vertailukelpoisia. Kaikista syntyy kelpo talo ja meidän viestimme onkin, että päätös oman kodin runkoratkaisusta kannattaa tehdä täysin muihin perusteisiin, kuin hintaan vedoten. Kun tämä päätös on tehty, olisi paras mennä ko. päätöksen mukaista runkoratkaisua hallitsevan myyjän pakeille, kysyä valmista mallia tai suunnittelua, suunnitella talo ja sopia juuri sen talon hinnasta toimittajan kanssa, jotta löytyy molempia tyydyttävä lopputulos.
Kaikista kallein ja yleensä myös huonoin lopputulos syntyy, kun ensin suunnittelee jonkinlaisen talon ja sitten vasta alkaa miettimään, miten se tehtäsiin ja kenen kanssa. Suunnittelussa kun kuitenkin lyödään hinta ja ratkaisut 90%:sti lukkoon.