Sisältöön »
 
 

YLEISOHJEET

Lataa PDF-ohje

1. TOIMENPITEET ENNEN RAKENTAMISEN ALOITUSTA

RAKENNUSLUVAN ANOMINEN

• Rakennusluvan hakemisesta vastaa pääasiallisesti pääsuunnittelija ja arkkitehti.

RAKENNEPIIRUSTUSTEN JA ERIKOISPIIRUSTUSTEN HYVÄKSYTTÄMINEN

• Rakennuslupa edellyttää rakennusluvassa mainittujen rakennepiirustusten ja erikoispiirustusten hyväksyttämistä. Rakenne- ja erikoispiirustusten laatija hyväksyttää suunnittelemansa kuvat paikkakuntakohtaisen käytännön mukaisesti.

VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN VALITSEMINEN

• Valitse rakennushankkeellesi vastaava työnjohtaja, KVV- sekä IV-työnjohtajat riittävän ajoissa, koska hänet on hyväksytettävä rakennusvalvontavirastossa ennen rakennushankkeen aloittamista.

LIITTYMIEN HANKINTA

• Hanki välttämättömät liittymät kuten vesi-, sähkö- ja viemäriliittymät ajoissa. Varmista myös muut tarvittavat liittymät esim. kaukolämpö. Varmista myös sähkösuunnittelijalta sähköliittymää tehtäessä tarvittava pääsulakkeen koko.

RAKENNUSPAIKAN JA KORKEUDEN MERKITSEMINEN

• Tilaa kunnan mittaustoimistolta ennen rakennustyön aloitusta rakennuspaikan ja korkeuden merkintä.

ALOITUSILMOITUKSEN TEKEMINEN

• Ilmoita kunnan rakennustarkastajalle rakennustöiden aloittamispäivä. Ilmoituksena käy myös aloituskokous.

MAANALAISTEN JOHTOJEN SIJAINNIN TARKISTAMINEN

•Varmista maanalaisten johtojen sijainti. Paikallinen sähkö-, puhelin- ja vesilaitos antavat mielellään tietoa johtojen sijainnista.

VAKUUTUKSET

•Rakennuttajan vastuulla on työkohteen vakuuttaminen täysarvovakuutuksella.
Mahdollinen louhinta
•Jos joudut teettämään räjäytystöitä tontillasi, varmista vastuukysymykset ennalta vastaavalta mestarilta. Teetä asianmukaiset katselmukset.


2. KATSELMUKSET

VIRANOMAISTEN KATSELMUKSET

Rakennuslupapäätöksessä mainitaan kyseisellä paikkakunnalla vaaditut rakennushankkeen aikana suoritettavat katselmukset. Yleisimpiä katselmuksia ovat:

ALOITUSKOKOUS

•Aloituskokous tilataan kunnan rakennusvalvonnasta ja paikalla tulee olla rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja.

RAKENNUSPAIKAN JA KORKEUSASEMAN MERKITSEMINEN

•Ennen kuin aloitetaan uudisrakennuksen rakentamistyö, on merkittävä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti rakennuksen paikka ja korkeusasema.

POHJAKATSELMUS

•Pohjakatselmuksen tekee rakennusvalvontaviraston edustaja sen jälkeen kun perustuksiin liittyvät kaivu- ja louhintatyöt on suoritettu ja/tai paalutus ja/tai maapohjan täyttö/vahvistaminen on suoritettu.

SIJAINTIKATSELMUS

•Kun rakennuksen perustukset ja jalusta tai sitä vastaava rakennusvaihe on suoritettu, tilataan sijaintikatselmus. (mahdollinen perustuskatselmus voidaan tilata tämän jälkeen.)

PERUSTUSKATSELMUS

•Perustuskatselmus tehdään välittömästi sijaintikatselmuksen jälkeen ennen perustusten peittämistä. Tämän jälkeen varsinaista runkoa voidaan aloittaa pystyttämään.

SALAOJAKATSELMUS

•Mahdollinen salaojakatselmus on pidettävä ennen salaojaputken lopullista peittämistä.

RAKENNEKATSELMUS

•Rakennekatselmuksen tekee rakennusvalvontaviraston edustaja sen jälkeen kun kantavat rakenteet ovat paikallaan.

LVI-KATSELMUKSET

•LVI-katselmuksia on neljä. Ilmanvaihtolaitteet, vesi- ja viemärilaitteistot, lämminvesilaitteistot ja savuhormit tarkastetaan sen jälkeen kun ne on asennettu paikalleen. Varmista, että tarvittavat tyyppihyväksyntäpäätökset ovat työmaalla.

SÄHKÖTARKASTUS

•Sähkötarkastuksen tekee sähköurakoitsija ennen käyttöönottokatselmusta.

LOPPUKATSELMUS

•Osittainen loppukatselmus pidetään ennen kuin uuteen rakennukseen ollaan muuttamassa. Tässä vaiheessa rakennuksessa pitää olla asumiseen vaadittavat vähimmäisvaatimukset kunnossa. Näitä ovat esim. saniteettitilat ja turvallinen asumisympäristö.
•Loppukatselmus tehdään sen jälkeen kun rakennus on valmis ja/tai työt tontilla tai rakennuspaikalla ovat valmiit.
•Katselmuksissa ovat läsnä rakennusvalvontaviraston edustaja sekä vastaava työnjohtaja.


3. MAA- JA POHJARAKENNUS

ALOITUSKOKOUS

•Ennen rakennustyön alkua pidetään rakennusalueen alkutarkastus, johon kutsutaan rakennustarkastaja ja rakennuttajan, suunnittelijoiden ja naapuritonttien edustajat.
•Tarkastuksessa todetaan:
–kaadettavat ja säilytettävät puut
–koskemattomaksi jätettävät maastokohdat
–väliaikaisten rakennusten sijoituskohdat
–käytettävän ruokamullan läjityspaikka
–toimenpiteet naapureille rakennustyön aiheuttaman haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi.

PUUSTO JA KASVILLISUUS

•Säilytettävät puut suojataan ja koskemattomaksi jäävät maastokohdat rajataan esimerkiksi lippusiimalla.

PINTAKERROKSET

•Tontilla oleva ruokamulta otetaan talteen. Multa varastoidaan työmaasuunnitelmassa tai alkutarkastuksessa sopivaksi katsottuun paikkaan.

LOUHINTA

•Ennen louhintaa ja heti sen päätyttyä pidetään louhintakatselmus mahdollisten haittojen toteamiseksi. Liikaa louhitut kohdat täytetään betonilla, louheella tai muulla asiakirjoissa määrätyllä tavalla. Tarvittaessa kallio lujitetaan. Louhinnassa noudatetaan RYL 2000 määräyksiä.

PERUSTUSTEN MAANKAIVU

•Maankaivuutyöt tehdään siinä laajuudessa kun rakennuksen ja rakennelmien perustaminen sekä koneteknisten töiden suorittaminen vaatii. Kaivantoihin jäävän vapaan tilan tulee olla riittävä, jotta asennus, eristys, salaojitus, tarkastukset yms. voidaan tehdä turvallisesti työsuojelunäkökohdat huomioiden.
•Jos maaperän laatu ja rakenne poikkeavat asiakirjoissa esitetystä, urakoitsijan on ilmoitettava tästä viipymättä rakennuttajalle.

POHJANVAHVISTUS

•Pohjanvahvistustoimet suoritetaan aina asiakirjoissa määrätyn laajuisina ja asiakirjojen mukaisella työtavalla.
•Pohjanvahvistustoimia ovat mm. esikuormitus, pystyojitus, syvästabilointi, injektointi, pudotustiivistys, tiivistyspaalutus ja täryhuuhtelu.
•Pohjanvahvistus toteutetaan rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.

SALAOJAT JA PUTKIJOHDOT

•Rakennukset ympäröidään salaojitussuunnitelman mukaisilla muovisalaojilla.
•Rakennusten ja tonttialueen kuivatuksesta on kerrottu julkaisussa RIL 126.
•Ennen salaojien peittämistä on salaojat tarkastettava joko viranomaisten taholta tai työmaan vastaava mestarin toimesta.

PERUSTUSTEN TÄYTTÖ JA TIIVISTYS

•Salaojien, eristysten, johtojen ja perustusten tarkastusten jälkeen täytetään peruskaivannot puhtaalla, karkealla ja routimattomalla soralla, joka ei saa sisältää orgaanisia aineksia.
•Kaikki tiivistystyöt tehdään koneellisesti täryttäen. Tiivistystapaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että käytettävän kaluston paino ja teho ovat oikeassa suhteessa tiivistettävän kerroksen paksuuteen, sekä varottava tiivistettäessä häiritsemästä pohjamaata tai vaurioittamasta läheisiä rakenteita ja putkijohtoja.

TÄYTTÖ PERUSMUURIA JA TUKIMUURIA VASTEN

•Vierustäytössä ei käytetä routivia materiaaleja. Muurin viereen tehdään rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan salaojakerros puhtaasta, routimattomasta ja hyvin vettä läpäisevästä sorasta ja hiekasta. Routaeristeen alle tehdään salaojituskerros kivettömästä hiekasta tai sorasta. Routaeriste asetetaan tai levitetään tasatulle pinnalle vähintään 300 mm syvyyteen hieman ulospäin kallistuen.

NOSTURIPETI

•Sijoituspaikka määritellään yhteistyössä urakoitsijan kanssa työmaasuunnitelmaan
•Nosturipetin pohjaan tulee hankki a 0-32 mm mursketta
•Petin pohja tulee olla tärytetty vaakasuoraksi 30 mm toleranssilla


4. PERUSTUKSET

YLEISTÄ

•Perustukset on suunniteltava talokohtaisesti maaperäolosuhteita vastaaviksi. Betonointi ja raudoitus tehdään voimassa olevien määräysten ja normien mukaan hyvää rakennustapaa noudattaen. Rakenteisiin tehdään tarvittaessa työ- ja liikuntasaumat rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
•Perustuksiin ja ulkopuolisiin rakenteisiin liittyvät rakenneteräkset ilmenevät rakennepiirustuksista. Valmiiksi pohjamaalattujen teräsosien hitsaus- yms. työstökohdat sekä maalausvauriot puhdistetaan teräsharjalla ja paikka maalataan. Avoimiin alustatiloihin jäävät teräspinnat pohja maalataan. Näkyviin jäävät teräspinnat maalataan esim. panssarimaalilla.
•Rakennuksen routaeristyksiin käytettävä eriste on merkitty rakennepiirustuksiin.

ANTURAT

•Teräsbetonianturat tehdään rakennesuunnitelman mukaan. Rasitusluokan vaatimukset; X0, XC1. Betonin lujuusluokka on yleensä C25/30. Betonin notkeus riippuu valutekniikasta.

PERUSMUURIT

•Perusmuurien tekemisessä noudatetaan rakennepiirustuksia.
•Perusmuurin maanpinnan alle jäävät osat eristetään kosteudelta esimerkiksi Platon-perusmuurijärjestelmällä. Seinärakenteen ja perusmuurin välinen pinta eristetään kosteudelta bitumihuopakaistalla.

TUULETTUVA ALAPOHJA

•Maakosteuden nousu ryömintätilaan estetään levittämällä ryömintätilaan vähintään 200 mm paksu kapillaarisen nousun estävä kerros esim. pestyä singeliä, sepeliä tai salaojasoraa. Kerroksen päälle voidaan levittää rakennusmuovi estämään vesihöyryn nousua maapohjasta. Ryömintätilassa ei saa olla vesipesäkkeitä. Sen on oltava ehdottomasti kuiva.
•Ryömintätilasta poistetaan kaikki orgaaninen aines, kuten esim. humus ja muottilaudoitukset ym. rakennusjätteet. Salaojituksella tai muulla keinolla on varmistettava ettei ryömintätilan pohjalle keräänny kosteutta. Erityisesti pintavesien valuminen ryömintätilaan on estettävä.
•Kevytbetonielementit voivat tiiviin lattiapinnoitteen vuoksi kuivua vain ryömintätilaan päin. Tämän vuoksi ryömintätilassa on oltava tuuletusaukot. Ryömintätilan tuuletusaukkojen tehollinen määrä on 4 promillea (‰) ryömintätilan pinta-alasta. Tällöin tuuletus on riittävä ja jäätymisvaaraa ei ole.
•On huomattava, että ritilät pienentävät tuuletusaukkojen tehollista pinta-alaa. Aukot sijoitetaan suunnitelmien mukaisesti ja aukkojen on oltava ehdottomasti maanpinnan yläpuolella. Mikäli tuuletusaukot jäävät maanpinnan alapuolelle niin tuuletus hoidetaan maanpinnalle nousevien tuuletusputkien ja katolle nousevan poistoputken avulla. Tuuletusputken hatun alareunan on tultava niin korkealle, ettei se talviaikana jää lumen alle.
•Luukku ryömintätilaan sekä ryömintäaukot perusmuureissa ryömintätilan eri osiin ovat välttämättömiä. Tällöin voidaan tarvittaessa tehdä saneeraustöitä viemäri- ym. töiden osalta. Aukkojen sijainnit on merkitty rakennepiirustuksiin.
•Tuulettuvan ryömintätilan vapaa korkeus on oltava vähintään 0,8 metriä.
•Tuulettuvaan ryömintätilaan asennetaan viemärien vaakavedot ja vesijohdot. Vesijohdot on lämpöeristettävä. Viemäri- ja vesijohdot tuetaan perusmuureihin tai alapohjaan. Asennusaikana ne voidaan tukea väliaikaisesti ja ripustaa elementtiasennuksen yhteydessä reikänauhalla elementin saumoista.
•Ennen alapohjaelementtien asennusta tarkistetaan perusmuurien korot. Epätasaisuudet oikaistaan esim. muurauslaastilla. Teräspalkkien ruostesuojaus tarkistetaan ja lisäksi tarkistetaan, että bitumihuopakaistat ovat paikallaan.

MUUT TOIMENPITEET

•Huomioi elementti laataston kuormituksessa, että esimerkiksi harkkolavoja ei voida varastoida laatastolle kuin yhteen kerrokseen kantavien seinälinjojen kohdalla. Elementit on aina juotettava ennen kuormitusta.
•Kevytbetonielementtien asennuksessa noudatetaan rakennesuunnittelijan elementtikaaviota ja kevytbetonielementtien asennusohjetta.
•Mahdolliset lohkeamat kevytbetonielementeissä paikataan paikkauslaastilla.
•Asennetut kevytbetonielementit on hyvä suojata sateelta.

MAANVARAINEN ALAPOHJA

•Maanvaraisen alapohjan tekemisessä noudatetaan rakennepiirustuksia.


5. RUNKORAKENTEET

YLEISTÄ

•Kantavina seinärakenteina ovat pääasiassa Jämerä kevytbetoniharkoista ohutsaumamuuratut ulko- ja sisäseinät. Aukkojen ylitykset tehdään kevytbetonipalkeilla, joissakin tapauksissa muototeräspalkkeja ja -pilareita. Ala-, väli- ja yläpohjat tehdään raudoitetuista kevytbetonielementeistä (vahvuus yleensä 250 mm).

MATERIAALIEN JA KESKENERÄISIEN RAKENTEIDEN SUOJAUS

•Suojaamalla materiaalit ja keskeneräiset rakenteet sateelta ja maakosteudelta estetään ylimääräisen kosteuden pääsy rakenteisiin. Näin säästetään rakenteiden kuivatuskustannuksissa.
•Materiaalien suojauksessa tulee muistaa tuuletus, jotta valmistuskosteus pääsee varastointiaikana kuivumaan.

ULKOSEINÄT JA KANTAVAT SISÄSEINÄT

•Kantavat ulko- ja sisäseinät tehdään Jämerä kevytbetoniharkoista noudattaen rakennus- ja rakennepiirustuksia. (Kellarirakenteet elementteinä tai kevytsoraharkkorakenteisena rakennepiirustuksien mukaisesti)
•Jämerä-talojen julkisivut voivat olla rapatut, tiili- tai puuverhotut.
•Harkkosaumoista ylipursunut laasti poistetaan kaikilta myös verhottavan pintarakenteen taakse jääviltä seinäpinnoilta ennen kovettumistaan. Seinissä olevat kolot ja lohkeamat paikataan paikkauslaastilla valmistajan ohjeiden mukaisesti.
•Kevytbetoni-harkkoseinään tehdään kutistumaraudoitus asennusohjeen mukaisesti joka kolmanteen saumaan. Kutistumaraudoituksessa käytetään 8 mm:n harjaterästä. Kutistumaraudoitusta varten tehtävä ura on puhdistettava huolella ja varmistuttava, että ura on riittävän kostea. Uran voi tarvittaessa kastella. Rakentamismääräyskokoelman mukaan uran tulee olla harkon ulkopinnasta vähintään 30 mm:n päässä. Massiiviharkolle suosittelemme kuitenkin n. 60 mm etäisyyttä rakenteen ulkopinnasta. Jatkospituuden tulee olla 90 x Ø. Ennen kutistumaterästen asennusta ura täytetään ohutsaumalaastilla.

AUKKOJEN YLITYKSET

•Ikkuna- ja oviaukkojen ylityksissä kevytbetonipalkkien tukipinnan tulee muodostua vähintään puolikkaasta harkosta (300 mm). Tukipintojen tulee olla tasaisia.
Kevytbetoni elementtitasot
•Kevytbetonielementtien asennuksessa noudatetaan rakennepiirustuksia sekä toimittajan kevytbetonielementtien asennus- ja käsittelyohjeita.
•Elementtikenttien raudoitus on huomioitava, raudoitus ilmenee elementtikenttien tasokuvista.Raudoitus tulee tehdä erityisen huolellisesti.
•Yläpohjan lämmöneristämisessä on varmistuttava siitä, että kevytbetonin rakennekosteus pääsee kuivumaan valmiissa rakenteessa. Jos kuivuminen tapahtuu ylöspäin, kevytbetonielementin yläpuolisten kerrosten on oltava hyvin höyryä läpäiseviä, esim. pehmeä mineraalivilla + tuulensuojavilla. Jos kuivuminen ohjataan tapahtumaan alaspäin, kevytbetonielementin alapinnan pintakäsittelyn on oltava höyryä läpäisevä.
•Rakennesuunnittelija merkitsee elementtikaavioon asennussuunnan. Saumaura tulee aina ylöspäin. Elementit työnnetään tiiviisti kiinni toisiinsa .
•Asennetut elementit suojataan sateelta. Näin säästetään rakenteiden kuivatuskustannuksissa.
•Huomioi elementtikentän kuormituksessa, että esimerkiksi harkkolavoja ei voida varastoida elementtikentälle kuin yhteen kerrokseen kantavien seinälinjojen kohdalle. Elementit on aina juotettava ennen kuormitusta.
•Yläpohjan lämmöneristämisessä on varmistuttava siitä, että kevytbetonin rakennekosteus pääsee kuivumaan valmiissa rakenteessa. Jos kuivuminen tapahtuu ylöspäin, kevytbetonin yläpuolisten kerrosten on oltava hyvin höyryä läpäiseviä, esim. pehmeä mineraalivilla + tuulensuojavilla. Jos kuivuminen ohjataan tapahtumaan alaspäin, kevytbetonielementin pintakäsittelyn on oltava höyryä läpäisevä.
•Vinossa yläpohjassa kevytbetonielementtien yläpinnalle kiinnitetään ohutsaumalaastilla kevytbetonikorokepalat kattotuolijaon mukaisesti. Kattotuolit sidotaan kevytbetoniyläpohjaelementteihin sinkityllä reikänauhalla rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.

RAKENNETERÄKSET

•Rakenteisiin tulevat teräsosat ilmenevät rakennepiirustuksista. Valmiiksi pohjamaalattujen teräsosien hitsaus- ym. työstökohdat sekä muut maalausvauriot puhdistetaan teräsharjalla ja paikkamaalataan ruosteenestomaalilla. Näkyviin jäävät teräspinnat maalataan esim. panssarimaalilla.

RUNKORAKENTEIDEN SALLITUT MITTAPOIKKEAMAT

Runkorakenteiden laatutasossa noudatetaan RYL 2010 –laatuvaatimuksia, määräyksiä ja ohjeita.
Mittatarkkuusluokka 2, mittapoikkeamat ovat voimassa +20 °C :n lämpötilassa.

Valmiiden runkorakenteiden suurimmat sallitut mittapoikkeamat:
Anturat
•Korkeusasema +/- 10 mm
Harkkomuurauksen alusta
•Rakennusosan alusta on liikkumaton ja tasainen sekä eristetty siten, että siitä ei siirry kosteutta muurattuun rakenteeseen.
Kulmapisteiden mittaus
•Päämitat +/- 10 mm
•Ristimitta +/- 10 mm
Harkkorakenteiset seinät ja pilarit
•Pituus +/- 8 mm
•Sivusijainti +/- 8 mm
•Etäisyys viereisiin rakennusosiin +/-  8 mm
•Käyryys +/- 3 ‰
•Kaltevuus +/- 3 ‰, enintään 18 mm
Seinien aukot
•Aukkojen sallitut poikkeamat +/- 5 mm
•Aukkojen sivusijainti +/- 8 mm
Varaukset
•Varauksien mitat +/- 15 mm
•Varauksien sivusijainti +/- 10 mm
Saumat
•Vaakasauman paksuus +/- 3 mm
•Pystysauman paksuus +/- 5 mm
Ohutsaumamuurauksessa saumojen ylipursunut ohutsaumalaasti poistetaan harkkopinnan tasalle muuraustyön yhteydessä. Merkittävät lohkeamat ja kolot paikataan paikkauslaastilla. (>50mm).


6. KATTORAKENTEET

VESIKATON RUNKORAKENTEET

•Vesikattorakenne tehdään rakennepiirustusten mukaisesti.
•Vesikattorakenteita tehtäessä on huomioitava riittävä tuuletus räystäällä sekä harjalla.
Aluskate tulee katkaista harjalla rakennesuunnitelman mukaisesti.
•Ruoteet asennetaan katetoimittajan ohjeiden mukaisesti.
•Parvekkeet katoksineen sekä sisäänkäyntikatokset tehdään rakennus- ja rakennepiirustusten mukaisesti.

VESIKATE

•Vesikatemateriaali asennetaan toimittajan ohjeiden mukaisesti.


7. RUNKOA TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET

KEVYET VÄLISEINÄT

•Kevyet väliseinät tehdään Jämerä-kevytbetoniväliseinälaatoista. Väliseinälaatan vahvuus on 100 mm.
•kevytbetoniväliseinälaatat asennetaan laattalaastilla. Väliseinälaattojen alla on käytettävä erotuskaistana solumuovi tai bitumihuopaa, joka kiinnitetään alustaansa liisterilaastilla.
•Kevyiden väliseinien oviaukkojen ylitykset tehdään kevytbetonisilla väliseinäpalkeilla.
•Seinän ja katon välinen rako (n.10-15 mm) tiivistetään PU-vaahdolla. Tiloissa, joissa rako ei jää katon pintarakenteen peittoon, katon ja seinän liittymäkohta viimeistellään elastisella kitillä (akryylikitti).

HORMIT JA TULISIJAT

•Savuhormien valmistuksessa noudatetaan rakentamismääräyksien ja tyyppihyväksyntäpäätöksen ohjeita. Tulisijat voivat olla paikalla muurattuja tai takkatoimittajien valmistakkoja. Tärkeää on ilmoittaa Jämerälle takkakohtainen hormin liittymäkorkeus ennen toimitusten alkamista.

SISÄPORTAAT

•Sisäportaat voidaan tehdä kevytbetoni porraselementeistä rakennepiirustusten mukaisesti.
•kevytbetoniportaat kannattaa tehdä heti välipohjan asennuksen jälkeen, jolloin niitä voi käyttää myös työmaaportaina mitkä on hyvä suojata esim. vanerilevyillä. Porraselementti asennetaan joko väliseinälaatasta tehdyn rungon tai teräsprofiilin varaan ja ne päällystetään sisustusvaiheessa esim. lautaparketilla tai lattialaatoilla.


8. IKKUNAT JA OVET

MÄÄRÄT JA KOOT

•Ikkunoiden ja ovien määrät ja koot ilmenevät pohja- ja julkisivupiirustuksista sekä ikkuna- ja ovikaaviosta. Ikkunoiden valmistusmitta on aukkomitta - 30 mm.

VARASTOINTI JA SUOJAUS

•Noudatetaan toimittajan antamia erillisiä ohjeita. Ikkunat on aina varastoitava tuettuna pystyasennossa. Jos ikkunat joudutaan varastoimaan lyhytaikaisesti ulos, on ne peitettävä huolellisesti suojapeitteellä.

ASENNUS

•Toimittajan ikkuna- ja oviasennus on ns. raaka-asennus. Asentaja kiinnittää ikkunoiden ja ovien karmit mekaanisesti kevytbetonin kanssa käytettäväksi soveltuvalla tulpalla tai kevytbetoniruuvilla. Ikkunoiden ja ovien käynti tarkistetaan ja eristetään polyuretaanivaahdolla 2/3 karmin syvyydestä toimittajan ohjeiden mukaisesti. Asiakas asentaa karmitulpat, pintahelat, tarkistaa eristyksen ja lisää tai poistaa uretaani-vaahtoa ennen sisä- ja ulkopuolen viimeistelytöitä.
•Palo-ovien karmit kiinnitetään hemanauloilla tai käyttäen kemiallista ankkuria. Sisäovet kiinnitetään karmitulpilla. Raot tiivistetään pistemäisesti polyuretaanivaahdolla. Kiinnitykset toimittajan ohjeiden mukaisesti.
•Ikkunoiden asennussyvyys on 150 mm ulkoseinän ulkopinnasta lukien. Jos tästä poiketaan, on asiasta sovittava kirjallisesti ikkunatoimittajan kanssa ennen asennuksen aloittamista.
•Lattiavalut tulee olla suoritettuna ennen ikkunoiden ja ovien asennusta. Suositus on, että ikkunoiden asennukseen voidaan ryhtyä 2-3 viikon kuluttua lattiavalujen valmistumisesta
•Lattiapinnasta lähtevien ikkunoiden ja ovien alle tulee asentaa tarvittava eriste, kestopuu ja tukivalu ennen asennustyön aloitusta

MAALIPINTOJEN SUOJAUSTEIPPAUS JA PUHDISTUS

•Ikkunoiden ja ovien suojausteippaukseen tulee käyttää toimittajan suosittelemia teippejä jotta maalipinta ei vaurioidu. Teippausaika suositelluillakin teipeillä tulee olla mahdollisimman lyhyt, maksimissaan viikko.

•Suositeltuja teippejä
1. Scotch 2090 (3M), maalarinteippi (sininen)
2. Scotch constuction tape, rakennusteippi (musta)
3. Tesa 4334, Precision masking tape , maalarinteippi (keltainen)
4. Stokvis Tapes, maalarinteippi UV:n kestävä (sininen)

•Maalipintojen puhdistukseen suositellaan mietoja yleispuhdistusaineita vesiliukoisena, esimerkiksi astianpesuainetta ja vettä.


9. PINTARAKENTEET

SISÄSEINIEN TASOITETYÖT JA PINNOITUS

•Sisäpuoliset tasoitetyöt voidaan aloittaa normaaliolosuhteissa heti, kun seinä on pintakuiva.
•Ennen sisäseinien tasoitetöiden aloittamista paikataan paikkauslaastilla harkoissa mahdollisesti olevat lohkeamat sekä täytetään harkkojen saumojen raot.
•Ikkunoiden ja oviaukkojen pielet ”smyygit” oikaistaan esimerkiksi tiili- tai kipsitasoitteella ennen seinätasoitetöitä.
•Sähköputkiurat ja rasiakolot täytetään esim. muurauslaastilla M100/500, johon voidaan sekoittaa hieman tiilitasoitetta työstettävyyden parantamiseksi. Täyttäminen voidaan suorittaa myös kipsitasoitteella. Täyttäminen tehdään alhaalta ylöspäin.
•Huonetiloissa maalattavien tai tapetoitavien seinien ensimmäinen ylitasoitus tehdään sementtipohjaisella pohjatasoitteella. Toinen ja mahdollinen kolmas tasoitekerros tehdään hiottavilla pintatasoitteilla.
•Pintavahvistuskangasta suositellaan käytettäväksi kaikissa maalattavissa seinäpinnoissa. Pintavahvistuskangas kiinnitetään pohjatasoitteen päälle. Kangas voidaan myös painaa välitasoitteeseen.
•Kovan rasituksen kohteeksi joutuvat sisäseinien ulkokulmat suositellaan vahvistettavaksi pienireikäisellä esim. sinkityllä kulmalistalla. Kulmasuojalista asennetaan tasoitetöiden yhteydessä mekaanisesti.
•Ennen lopullista käsittelyä kaikki ulkoseiniin rajoittuvat sisänurkat aukaistaan tasoitteen pohjaan. Tämän jälkeen saumat täytetään pohjamaalauksen jälkeen akryylimassalla.
•Kattoelementin ja seinän liittymä aukaistaan ja täytetään pohjamaalauksen jälkeen akryylimassalla.
•Ennen pinnoitusta kevytbetoniseinät harjataan puhtaaksi irtopölystä. Maalattavat pinnat käsitellään himmeällä tai puolihimmeällä höyryä läpäisevällä M1-luokan maalilla. Tapetointiin voidaan käyttää lasikuitu- tai paperitapetteja. Liisteri valitaan tapetin mukaan.
•Sisäseinien tasoite- ja pinnoitustöiden yhteydessä suoritetaan rakenteiden liitoskohtien tiivistystyöt. Katso Jämerä-kivitalon tiivistysohje >>


9. PINTARAKENTEET

SISÄKATTOJEN TASOITETYÖT JA PINNOITUS

•Kuivissa tiloissa kattopinnat käsitellään pohjatasoitteella. Kulmaviisteiden muodostama v-sauma siistitään ennen lopullista pinnoitusta. Pintakerros ruiskutetaan pintatasoitteella. Maalattavissa kattopinnoissa pintakerros tasoitetaan hiottavalla pintatasoitteella.
•Ennen pinnoitusta kevytbetonikatot harjataan puhtaaksi irtopölystä. Maalattavat pinnat käsitellään himmeällä tai puolihimmeällä höyryä läpäisevällä, M1-luokan maalilla.
•Puuverhotuissa pinnoissa puuverhouksen alustaksi kiinnitetään kevytbetonielementteihin naulausrimat esim. 22 x 50…100 k 600. Alaslaskettavien kattojen puurunko tehdään seinien varaan, esim. soiroista 50 x 100 k 600. Kiinnitykset kiinnikeoppaan mukaisesti.
•Lattioiden pintavalut tehdään rakennesuunnitelmien mukaisesti.
•Sisäkattojen tasoite- ja pinnoitustöiden yhteydessä suoritetaan rakenteiden liitoskohtien tiivistystyöt. Katso Jämerä-kivitalon tiivistysohje >>

LATTIALÄMMITTEISET TALOT

•Lattialämmitteisten talojen pintavalut tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kosteiden tilojen tasoitetyöt ja pinnoitus
•Varmista, että lattioissa on riittävät kallistukset lattiakaivoon päin.
•Kiinnitä lattiakaivon korokerenkaiden rakenteeseen ja liitoksen tiiviyteen erityistä huomiota.
•Tarkista, etteivät palkit, valaisimet, seinäkkeet tai muut rakenteet estä suunniteltuja virtauksia.
•Sijoita vesijohdot ja viemärit siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita ajoissa.
•Varmista kosteiden tilojen ilmanvaihdon riittävyys.
•Huomioi alakaton tuuletus.
•Tiivistä pesukoneen ympäröivät rakenteet vesivahingon varalta.
•Käytä pesukoneen kohdalla vedenpitävää lattiamateriaalia.
•Alustan tulee olla kuiva, imukykyinen, pölytön ja tasainen. Mahdollinen seinän oikaisu tehdään kosteudenkestävällä seinätasoitteella.
•Kosteiden tilojen tasoite- ja pinnoitustöiden yhteydessä suoritetaan rakenteiden liitoskohtien tiivistystyöt. Katso Jämerä-kivitalon tiivistysohje >>

MÄRKÄTILOJEN ERISTYS

•Märkätilojen seiniin ja lattiaan tehdään tarvittavat vesieristykset noudattamalla Suomen Rakentamismääräyskokoelman julkaiseman C2 ohjeita.
Saunan seinä- ja kattorakenne
•Saunan seinä- ja kattorakenne tehdään Jämerän rakennedetaljien mukaisesti.
•Huomioi saunan alakaton tuuletus. Lauteiden kannatinpuut kiinnitetään ennen panelointia.

ULKOSEINIEN PINNOITUS

•Kevytbetonisen ulkoseinän pinnoitusajankohta riippuu käytettävistä rappaustuotteista. Asiaa tulee tiedustella julkisivu-urakoitsijalta

TIILI- TAI PUUVERHOTTU ULKOSEINÄ

•Tiili- ja puuverhotun kevytbetoniulkoseinän rakenteet tehdään rakennesuunnitelmien mukaan


10. TYÖMAA-AIKAINEN KUIVAUS JA LÄMMITYS

•Kevytbetonirakenne luovuttaa sisältämäänsä valmistuskosteutta suhteellisen nopeasti ja tästä johtuen on riittävä tuuletus rakenteiden kuivumisen edellytys. Mikäli ilma ei vaihdu, vesihöyry kyllästää sen nopeasti ja tämän jälkeen vesihöyry vain pyrkii siirtymään ulkoseiniin ja tiivistymään ikkunapintoihin. Rakenteiden kuivuminen riippuu siis ratkaisevasti tuuletuksen määrästä. Toinen kuivaamismahdollisuus on kosteuden poistaminen sisäilmasta koneellisesti, jolloin tuuletusta taas on vältettävä.
•Kun lämmitys aloitetaan, tulee huomioida, että kaikki yläpohjaan johtavat läpiviennit on tukittu tiiviiksi. Esim. hormiaukot ja ilmastointikanavat sekä ilmastointiputket, joita ei vielä viety vesikaton läpi, tulee olla tulpattu. Nämä johtaisivat hallitsemattomaan ilmavuotoon joka johtaisi yläpohjan villoituksen ja rakenteiden kastumiseen.
•Mikäli lämmittämiseen käytetään nestekaasua, ei palamistuotteita niiden vaarattomuudesta huolimatta kannata päästää sisäilmaan. Palamisessa muodostuu pääosin vettä ja hiilidioksidia, jolloin osa ilman kuivaavasta kapasiteetista menetetään ja lisäksi ylimääräinen hiilidioksidi nopeuttaa sementtipohjaisten materiaalien karbonatisoitumista.
•Tärkeä asia on seurata sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kuivumista tapahtuu, jos ilman suhteellinen kosteus pysyy alle 60 %:in. Kevytbetonin rakennekosteus poistuu pääosin ensimmäisen lämmityskauden aikana. Tänä aikana tehokkaaseen lämmitykseen ja tuuletukseen käytetyt energiakustannukset saadaan takaisin, kun rakenteiden lämmöneristävyys saavuttaa oikean tasonsa.
•Pyri saamaan rakennuksen lopullinen lämmitysjärjestelmä toimintakuntoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta tilat saadaan lämmitettyä tasaisesti. Ennen lopullista lämmitysjärjestelmää kannattaa käyttää väliaikaista lämmitysjärjestelmää.


11. LÄPIVIENTIEN TEKEMINEN ELEMENTTIKENTTÄÄN

•Rakennepiirustuksiin on suunniteltu sellaiset läpiviennit, joita ei pystyttäisi tekemään työmaalla. Näitä varauksia varten elementtikentän nämä elementit ovat valmistettu tehtaalla jo lyhyempänä tai niitä voidaan muutoin katkaista tai työstää siten, että pitkittäisteräksiä menee poikki. Ne tuetaan suunnitelmien mukaisesti rinnakkaisiin vakio elementteihin esim. AH- pulteilla ja tarvittaessa UPE- palkeilla tms. jotta riittävä aukko ko. elementtikenttään saadaan aikaiseksi.
•Jämerä ei erikseen suunnittele piirustuksiin mitään sellaisia varauksia, jotka pystytään tekemään työmaalla ohjeiden mukaisesti. Jämerä suunnittelee ainoastaan sellaiset reiät, jotka kokonsa puolesta vaativat jo tehtaalla aukon koon huomioon ottamisen elementtien valmistuksessa. Tällaisia aukkoja ovat esimerkiksi hormiaukot tai sellaiset LVI- varaukset, joihin sijoitetaan useampia putkia tai niin isoja ilmastointikanavia, joita ei pystytä viemään läpi elementtikentän pitkittäissaumoissa.
•Pienemmät putkiläpiviennit kuuluvat työmaalla tehtäviin LVI- urakoitsijan toimesta.
•Elementtejä ei saa katkaista, koska niissä on vetoraudoituksen päihin hitsattu poikittaiset ankkuritangot.
•Ala-, väli- ja yläpohjaelementin reuna-alueella on alla olevan kuvan mukaisesti 90mm raudoittamaton alue. Näin elementtikentän pitkittäissaumaan voi tehdä maksimissaan 180mm leveän loveuksen.
• Putkiläpiviennin voi tehdä porakoneeseen kiinnitettävällä timanttirasiaporalla. Näitä on saatavilla edullisesti rautakaupoista tai muista rakennustarvikeliikkeistä. Maksimihalkaisija on 120mm, mutta aukkoa voi tästä suurentaa muilla työkaluilla.
• Pyöreästä reiästä saadaan siisti ja vältytään näkyvän pinnan (alapinta) paikkaukselta, kun aloitetaan poraus rasiaporalla alapuolelta. Porataan kaksi rasiaporan syvyistä porausta ensin alapuolelta ja lopuksi porataan yläpuolelta käsin läpi asti.