Yksiaineinen massiivinen kevytbetonirakenne on oikein toteutettuna kosteusteknisesti turvallisempi, kuin niin sanottu kerroksellinen seinärakenne, jossa on erillinen lämmöneristekerros rakenteen sisällä. Tämä pätee erityisesti sellaisiin rakenteisiin, jossa lämmöneristeenä on käytetty avohuokoista ilmaa läpäisevää eristettä, kuten mineraalivillaa tai puukuitueristettä, - Juha Vinha, rakennusfysiikan professori.
Monikerrokselliset rakenteet, joissa on erillinen lämmöneristekerros, ovat yksi syy rakennusten sisäilmaongelmiin, sillä mikrobit ja homeitiöt muodostuvat rakenteissa materiaalikerroksien välisiin rajapintoihin. Karkaistussa kevytbetonista tehdyssä rakenteessa rajapintoja ei ole, sillä materiaali on täysin yksiaineista.
Jämerän kevytbetonituotteet valmistetaan täysin puhtaista epäorgaanisista kiviaineksista. Tuotteet ovat päästöttömiä, puhtainta M1-luokan rakennusmateriaalia. Tuotannosta ei synny myöskään lainkaan jätteitä, sillä kaikki syntyvä ylijäämä kierrätetään takaisin valmistusprosessiin. Kevytbetonilla on pitkä elinkaari, mikä on ympäristölle ystävällisin vaihtoehto.
Kevytbetonin ehdoton etu on sen huippuluokkaa oleva paloturvallisuus. Karkaistu kevytbetoni on palamaton luonnonmateriaali, josta ei palotilanteessa vapaudu ollenkaan savua tai myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat olla tulipalossa jopa vaarallisempia kuin itse liekit.
Ilmatiiviissä rakennuksissa tulo- ja poistoilmamäärien väliset erot voivat synnyttää isoja paine-eroja rakennuksen vaipan yli. Vaikka rakennuksen ilmatiiviys on hyvä, vaipasta löytyy aina yksittäisiä ilmavuotokohtia. Alipainetilanteessa ilmavuotokohtien kautta pyrkii sisäilmaan haitallisia aineita sekä rakenteiden sisältä että maaperästä, ja toisaalta ylipainetilanteessa ilmavirtaukset kuljettavat rakennuksen käytöstä syntyvää ylimääräistä kosteutta vuotokohtien kautta rakenteisiin.
Yksiaineiset kevytbetonirakenteet ovat kuitenkin tässäkin suhteessa vikasietoisia, sillä kevytbetonin sisällä ei ole mikrobeja tai merkittäviä määriä muita haitallisia aineita, jotka kulkeutuisivat sisäilmaan alipaineen vallitessa, - Juha Vinha, rakennusfysiikan professori.
Kosteuden siirtyminen elementin tai harkon saumakohdasta rakenteeseen ei myöskään aiheuta yleensä ongelmia, koska rakenteen sisällä ei ole eri kerrosten muodostamia rajapintoja, joihin kosteus voi kerääntyä. Tällöin suuri osa kosteudesta siirtyy saumakohdan kautta suoraan ulkoilmaan ja osa voi sitoutua sauman ympärillä olevaan kevytbetoniin, josta se kuivuu pois rakenteen ulkopinnan läpi.
Jämerä-rakennusten massiivinen kevytbetonirunko varaa itseensä sekä sisäilmasta tulevaa lämpöä että rakennuksen ulkopintaan kohdistuvaa auringonsäteilyä. Kesäkuukausina massiivirakenne puolestaan ehkäisee sisälämpötilan nousua, mikä vähentää jäähdytystarvetta ja säästää siten energiaa. Hyvän varauskykynsä ansiosta Jämerän lämpöharkkoseinä on erittäin energiatehokas rakenne.
Jämerän elementtijärjestelmään kuuluvat ulkoseinien lämpöharkot, väliseinälaatat ja -harkot, aukonylityspalkit, tasoelementit, vaakaelementit, akustiikkaharkot, palomuurit ja -seinät sekä maanpaineseinät. Massiiviset lämpöharkot toimivat sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä eli seiniä ei tarvitse lisäeristää eikä myöskään vahvistaa betonivaluilla rakentamisen aikana.