Rakennusfysiikan professori, tekn. toht. Juha Vinha
Lausunto kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta >


Kevytbetonirakenteiden ilmatiiviys

Tutkimuksissa on todettu, että kevytbetonirakennuksien ilmatiiviys on hyvä /14, 17 /, jolloin ilmavuotojen mukana rakenteen läpi siirtyvät lämpövuodot vähenevät ja rakennuksen energiankulutus pienenee. Kevytbetonirakennus saadaan huolellisesti tehtynä täyttämään sekä nykyinen että vuoden 2018 alussa voimaan tuleva ilmatiiviyden suositusarvo qso = 1,0 m3/(m2h) /5, 6/. Vuosina 2016-2017 tehdyissä Jämerä-kivitalojen ilmatiiviysmittauksissa saatiin esimerkiksi 12 kohteen qso-luvun keskiarvoksi 1,0 m3/(m2h) /17 /.

Rakenteille saadaan hyvä ilmatiiviys, koska ne koostuvat harkoista ja elementeistä, joiden saumat ovat suhteellisen helppoja tiivistää. Ulkoseinärakenteissa saumojen ilmatiiviys saadaan aikaan harkkojen vaakasaumoihin laitettavalla ohutsaumalaastilla sekä täyttämällä harkon päässä olevat juotosurat juotoslaastilla pystysaumojen tiivistämiseksi. Hyvä ilmatiiviys varmistetaan lisäksi rakenteen ulkopintaan laitettavalla rappauksella ja sisäpintaan laitettavalla tasoitteella. Suurempien saumakohtien, läpivientien ja ikkunaliitosten tiivistämisessä käytetään lisäksi juotosvaluja, elastista saumausmassaa tai polyuretaanivaahtoa (ks. kuva 2).

Yläpohjassa ilmatiiviys saavutetaan täyttämällä elementtien välisissä saumoissa ja päädyissä olevat juotosurat juotoslaastilla, asentamalla elementin ja seinän väliseen liitoskohtaan mineraalivillakaista sekä tiivistämällä seinän ja katon välinen nurkka elastisella tiivistysmassalla (ks. kuva 4). Hyvä ilmatiiviys varmistetaan lisäksi elementtien sisäpintaan laitettavalla tasoitteella.

Maanvastaisissa ulkoseinissä kevytbetonirakenteen ilmatiiviys saadaan aikaan elementtien välisiin pystysaumoihin laitettavalla juotosvalulla, saumojen ulkopintaan laitettavilla bitumikermikaistoilla sekä sisäpintaan laitettavalla tasoitteella. Vaihtoehtoisen kevytsoraharkkorakenteen ilmatiiviys saadaan aikaan harkkojen vaakasaumoihin laitettavalla ohutsaumalaastilla sekä sisä- ja ulkopintaan laitettavalla tasoitteella.

Maanvastaisen betonilaatan ilmatiiviys on hyvä, kun ulkoseinän liitokset ja laatan läpiviennit tiivistetään ohjeiden mukaisesti. Ryömintätilaisen alapohja n ilmatiiviys saadaan puolestaan aikaan solumuovieristeen päälle tehtävällä pintavalulla sekä ulkoseinäliitosten ja läpivientien tiivistyksellä. Hyvä ilmatiiviys on erityisen tärkeä juuri tässä rakenteessa, koska ryömintätilassa esiintyy aina ajoittain homeen kasvulle otollisia olosuhteita ja rakennuksen sisällä on tyypillisesti ryömintätilaan nähden alipaine, jolloin ryömintätilan ilmaa pyrkii siirtymään rakenteiden kautta sisätiloihin.

Paine-erojen vaikutus

Ilmatiiviissä rakennuksissa tulee nykyisin kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihdon säätöön, sillä tulo- ja poistoilmamäärien väliset erot voivat synnyttää isoja paine-eroja rakennuksen vaipan yli. Myös likaiset suodattimet voivat muuttaa paine-eroja merkittävästi. Vaikka rakennuksen ilmatiiviys on hyvä, vaipasta löytyy aina yksittäisiä ilmavuotokohtia. Alipainetilanteessa ilmavuotokohtien kautta pyrkii sisäilmaan haitallisia aineita sekä rakenteiden sisältä että maaperästä, ja toisaalta ylipainetilanteessa ilmavirtaukset kuljettavat rakennuksen käytöstä syntyvää ylimääräistä kosteutta vuotokohtien kautta rakenteisiin.

Yksiaineiset kevytbetonirakenteet ovat kuitenkin tässäkin suhteessa vikasietoisia. Kevytbetonin sisällä ei ole mikrobeja tai merkittäviä määriä muita haitallisia aineita (kevytbetoni on luokiteltu Ml-luokan materiaaliksi /18/), jotka kulkeutuisivat sisäilmaan alipaineen vallitessa. Toisaalta kosteuden siirtyminen elementin tai harkon saumakohdasta rakenteeseen ei aiheuta yleensä ongelmia, koska rakenteen sisällä ei ole eri kerrosten muodostamia rajapintoja, joihin kosteus voi kerääntyä. Tällöin suuri osa kosteudesta siirtyy saumakohdan kautta suoraan ulkoilmaan ja osa voi sitoutua sauman ympärillä olevaan kevytbetoniin, josta se kuivuu pois rakenteen ulkopinnan läpi.

Alapohjan osalta on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että sen läpi ei pääse maaperästä radonia tai muita haitallisia aineita sisäilmaan. Vastaavasti yläpohjassa ilmatiiviys on myös tärkeä, jotta kastetta ei pääse liiallisesti yläpohjan puurakenteisiin ja lämmöneristeeseen.