Massiivirunko varaa aurinkoenergiaa

Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinhan mukaan kevytbetonirakenteet varaavat päiväsaikaan sisätiloihin tulevaa ylimääräistä lämpöä ehkäisten samalla sisälämpötilan nousua. Yöllä rakenteet luovuttavat lämpöä takaisin sisäilmaan, jolloin se poistuu ilmanvaihdon mukana ulkoilmaan.

Kevytbetonin lämmönvarauskyvyn ansiosta rakennuksen jäähdytystarve keväällä ja kesällä vähenee, koska rakenteet voivat tasata sisäilman lämpötilaolosuhteita. Nykyisin tällä asialla on yhä enemmän merkitystä, kun raken-nukset tehdään aiempaa lämpöä eristävämmäksi.

Vinhan mukaan yksiaineinen massiivinen kevytbetonirakenne kuluttaa myös todellisuudessa jonkin verran vähemmän lämpöenergiaa verrattuna nykyisten energiankulutuksen laskentaohjeiden avulla määritettävään laskennalliseen arvoon. Tämäkin asia johtuu kevytbetonin lämmönvarauskyvystä. Energianku-lutuslaskelmassa tästä otetaan huomioon ainoastaan sisäpuolelta rakentee-seen tulevan ylimääräisen lämpöenergian vaikutus.


Tiivis runkorakenne takaa energiatehokkuuden

Kevytbetonista on helppo rakentaa oikeaoppisesti tiivis ja lämpöä varaava runkorakenne. Tällöin ilmavuotojen mukana rakenteen läpi siirtyvät lämpövuodot vähenevät ja rakennuksen energiankulutus pienenee. 


Jämerän EKOTERM+ lämpöharkoilla rakennetun talon energiatehokkuuslaskelma

Talon huoneistoala 164 m2, kerrosala 194 m2 + varasto 6 m2



EKOTERM+ 
500 mm
EKOTERM+
 375 mm 
Seinän u-arvo, W/m2 K0,150,20
Yläpohjan u-arvo, W/m2 K0,080,09
Alapohjan u-arvo, W/m2 K0,090,11
Ikkunat/ovet u-arvo, W/m2 K0,80,8
Lämmitysmaalämpöesim. Nibe 1245-6aurinkokeräimet 8 m2maalämpöesim. Nibe 1245-6
IlmanvaihtoLTO 77%LTO 77%
E-luku*7591
Ilmanvuotoluku** q501,01,0
Ostoenergian tarve kWh/vuosi83859865
EnergialuokkaAB


* E-luku (kWh/m2/vuosi) on rakennuksen laskennall inen energiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohti. Pientalon suurin sallittu energiankulutus riippuu talon nettoalasta.
** Ilmatiiveys todennetaan ilmatiiveysmittauksella, kun rakennus on valmis. Jämerä- kivitalon ilmatiiveysluku kiviyläpohjalla on 0,4-1ja puuyläpohjalla 1-2.

Laskennassa käytetyt rakenteet ja tekniikka

Yläpohja, u-arvo 0,08

  • kevytbetonielementti 250 mm
  • suorat osat puhallusvilla 350 mm ja vinot osat levyvilla 300 mm

Ulkoseinät, u-arvo 0,15

  • Ekoterm+ lämpöharkko 500 mm

Alapohja, u-arvo 0,09

  • teräsbetonilaatta 80 mm
  • EPS eriste 250 mm

Lämmitys ja ilmanvaihto

  • maalämpö, tehokas kone esim. Nibe 1245-6
  • aurinkokeräimet 8 m2 / aurinkokennot, tuotto 600 kWh/vuosi
  • koneellinen tulo ja poisto lämmöntalteenotolla, hyötysuhde 77%


Seinien U-arvon vaikutus ostoenergian kustannuksiin vuodessa

Taulukossa on esitetty lämmityskustannukset vuodessa, kun verrataan ainoastaan ulkoseinien u-arvoja.
Talon energiankulutukseen vaikuttaa kaikkien rakennuksen osien u-arvot: seinät, alapohja, yläpohja, ikkunat ja ovet. Myös rakennuksen tiiveys on tärkeä tekijä.
Esimerkkitalon ulkoseinien pinta-ala on 167 m². Ostoenergian hintana on käytetty 0,11 €/kWh

Seinän U-arvoOstoenergia kWh/vuosiVaikutus €/vuosi
0,22 W/m²K8916 kWh980,76 €
0,21-51 kWh-5,61 €
0,20-101 kWh-11,11 €
0,19-150 kWh-16,50 €
0,18-200 kWh-22,00 €
0,17-249 kWh-27,39 €
0,16-298 kWh-32,78 €
0,15-347 kWh-38,17 €
0,14-395 kWh-43,45 €
0,13-443 kWh-48,73 €
0,12-491 kWh-54,01 €
0,11-538 kWh-59,18 €
0,10-585 kWh-64,35 €