Sisältöön »
Kivitalolaskin
 
 
jamera-mankkaa-3-231448585495.jpg
 
  • element-valiseinalaatta-2.jpg
  • jamera-kivitalo6567360262.jpg
 
jamera08331130004.jpg
 
 

Yhteystiedot





Viestisi


Jätä tämä tyhjäksi


 
 
 

Videot

     www.youtube.com/@jamera.kivitalo

 
 

Vanha-etusivu

 
Suunnittelu

Suunnittelu

Jämerä kivitalot suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaiden tarpeisiin. Arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu ja kustannusten laskenta kulkevat Jämerällä käsi kädessä ja näin talon kokonaiskustannukset tiedetään jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa.

Rakentaminen

Rakentaminen

Omakotirakentajalle turvallisin valinta on runkovalmis talotoimitus, joka sisältää suunnitelmat, rungon materiaalit ja runkourakoinnin perustuksista vesikattoon. Jämerältä saat tämän yhdellä sopimuksella kiinteään hintaan ja Jämerän  runkotakuulla. 

taloideoita

taloideoita

Olemme vuosikymmeniä toteuttaneet suomalaisten kivitalounelmia ja voit ammentaa niistä ideoita omaan taloosi. Hinnastohintoja ideakuvaston taloille ei ole, sillä ne ovat asiakkaillemme uniikisti suunniteltuja. 

Kestävä pientalo

Kestävä pientalo

Täältä löydät tietoa Jämerä kivitalon ympäristövaikutuksista, karkaisusta kevytbetonista materiaalina ja siitä valmistettujen rakenteiden toimivuudesta - asioista jotka auttavat sinua tekemään kestäviä valintoja rakentamisessa.

 

rakennesuunnittelu

 

Rakennesuunnitelmat ohjaavat rakentamisen laatua

Rakennesuunnitelmat ovat dokumentteja, joiden perusteella talo rakennetaan. Mitä laadukkaammat suunnitelmat ovat, sitä paremmat on mahdollisuudet onnistua myös rakentamisessa. Rakennesuunnitelmat kuuluvat Jämerän runko­valmiiseen talo­toimitukseen ja niiden laatiminen­ aloitetaan, kun rakennus­lupa on saatu, eli kun tiedetään tarkalleen millainen talo tullaan rakentamaan. Rakennesuunnittelun prosessi on vaativa ja kattavien suunnitelmien laatiminen vie rakennesuunnittelijalta tavallisesti 4-6 viikkoa. Rakennesuunnittelu on myöskin kustannuksiltaan kaikkein suurin yksittäinen suunnitelma.

Jämerän rakennesuunnitteluun sisältyy kaikki rakennepiirustukset perustuksista lähtien. Laatimamme rakennesuunnitelmat ovat alan tarkimpia ja täyttävät kaikki niille asetetut laatuvaatimukset. Jämerä nimeää myös rakennusluvan saamiseksi vaadittavan vastaavan rakennesuunnittelijan suunnittelemiinsa kohteisiin.

Rakennesuunnittelun sisältö

Jämerän rakennesuunnittelu sisältää perustukset, salaojat, radon- ja routaeristykset, kantavat runkorakenteet, rakenneleikkaukset, tarvittavat lujuuslaskelmat, hyväksyttäminen viranomaisilla.

Suunnittelua varten tarvitaan pääpiirustukset, maaperätutkimus ja perustamistapalausunto, sekä LVISA-varaustiedot.

Jämerän pienelementtijärjestelmä

Kevytbetonituotteet muodostavat yksinkertaisen pienelementtijärjestelmän, josta on helppo suunnitella ja rakentaa ja terveellisiä pientaloja, jotka kestävät myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tuotteet valmistaa Pohjois-Euroopan johtava kevytbetonituotteiden valmistaja Bauroc AS,  jonka itsenäinen tytäryhtiö Jämerä on.  

Jämerä kivitalon rakenteet

 

Animaatio Jämerän Rakennejärjestelmästä

 

koulut, päivä- ja hoivakodit

 

Sisäilmaongelmiin on ratkaisu

Kevytbetoni on koulujen päivä- ja hoivakotien turvallinen rakennusmateriaali.

Yksiaineinen rakenne toimii varmasti

Yksiaineinen ­massiivinen kevytbetonirakenne on oikein toteu­­tettuna kosteusteknisesti turvallisempi, kuin niin­ ­sanottu kerrok­sellinen seinärakenne, jossa on erillinen lämmön­­eriste­kerros rakenteen sisällä. Tämä pätee erityisesti sellaisiin raken­teisiin, jossa lämmöneristeenä on käytetty avohuokoista ilmaa läpäisevää eristettä, kuten mineraalivillaa tai puukuitueristettä, - Juha Vinha, rakennusfysiikan professori.

Monikerrokselliset rakenteet, joissa on erillinen lämmöneristekerros, ovat yksi syy rakennusten sisä­ilmaongelmiin, sillä mikrobit ja homeitiöt muodostuvat rakenteissa materiaalikerroksien välisiin rajapintoihin. Karkaistussa kevytbetonista tehdyssä rakenteessa rajapintoja ei ole, sillä materiaali on täysin yksiaineista.

Ympäristö­ystävällinen tuote, jolla on pitkä elinkaari

Jämerän kevytbetonituotteet valmistetaan täysin puhtaista epä­orgaani­sista kiviaineksista. Tuotteet ovat päästöttömiä, puhtainta M1-­luokan rakennus­materiaalia. Tuotannosta ei synny­ myöskään lainkaan jätteitä, sillä kaikki­ ­syntyvä ­ylijäämä kierrätetään takaisin valmistus­prosessiin. Kevytbetonilla on pitkä elinkaari, mikä on ­ympäristölle ystävällisin vaihtoehto.

Kun paloturvallisuus on tärkeää

Kevytbetonin ehdoton etu on sen huippuluokkaa oleva paloturvallisuus. Karkaistu kevytbetoni on palamaton luonnon­materiaali, josta ei palotilanteessa vapaudu ollenkaan savua­ tai myrkyllisiä kaasuja, jotka­ voivat olla tuli­palossa jopa ­vaarallisempia kuin itse liekit.

Ei haitallisia mikro­beja rakenteen sisällä

Ilmatiiviissä rakennuksissa tulo- ja poistoilmamäärien väliset erot voivat­ synnyttää­ isoja­ paine-eroja rakennuksen vaipan yli. Vaikka rakennuksen ilmatiiviys­ on hyvä, ­vaipasta löytyy aina yksittäisiä ilmavuotokohtia. Alipainetilanteessa ilmavuotokohtien kautta pyrkii sisäilmaan haitallisia aineita­ sekä rakenteiden sisältä että maaperästä, ja toisaalta ylipainetilanteessa­ ilmavirtaukset kuljettavat rakennuksen käytöstä syntyvää ylimääräistä ­kosteutta vuotokohtien kautta rakenteisiin.

Yksiaineiset kevytbetonirakenteet ovat kuitenkin tässäkin suhteessa vikasietoisia, sillä­ kevytbetonin sisällä ei ole mikro­beja tai merkittäviä määriä muita haitallisia aineita,­ ­jotka kulkeutuisivat sisäilmaan alipaineen vallitessa, - Juha Vinha, raken­nusfysiikan ­professori.

Kosteuden siirtyminen elementin tai harkon saumakohdasta rakenteeseen ei myöskään aiheuta yleensä ongelmia, koska rakenteen sisällä ei ole eri kerrosten muodostamia ­rajapintoja, joihin kosteus voi kerääntyä. Tällöin suuri osa kosteudesta siirtyy saumakohdan kautta suoraan ulkoilmaan ja osa voi sitoutua sauman ympärillä olevaan kevytbetoniin, josta se kuivuu pois rakenteen ulkopinnan läpi.

Massiivikivirakenne varaa energiaa

Jämerä-rakennusten massiivinen kevytbetonirunko varaa itseensä sekä sisäilmasta tulevaa lämpöä että rakennuksen ulkopintaan kohdistuvaa auringonsäteilyä. Kesäkuukausina massiivirakenne puolestaan ehkäisee sisälämpötilan nousua, mikä vähentää jäähdytystarvetta ja säästää siten energiaa. Hyvän varauskykynsä ansiosta Jämerän lämpöharkkoseinä on erittäin energiatehokas rakenne.

Helppo rakennejärjestelmä nopeuttaa rakentamista

Jämerän elementtijärjestelmään kuuluvat ulkoseinien­ lämpöharkot, väliseinälaatat ja -harkot, aukonylityspalkit,­ ­taso­elementit, vaakaelementit, akustiikkaharkot, palomuurit ja -seinät sekä maanpaine­seinät. Massiiviset lämpöharkot toimivat sekä kantavana rakenteena että­ lämmöneristeenä eli seiniä ei tarvitse lisäeristää eikä myöskään vahvistaa betonivaluilla rakentamisen aikana.

 

kevytbetoni

 

 

Yksiaineisuus tuo toimintavarmuutta

Kevytbetoniharkot ovat yksiaineisia ja niistä tehdyt seinärakenteet massiivisia. Rakenteessa yksi ja sama materiaali hoitaa monta tehtävää: eristää lämpöä, kantaa rakenteellisia kuormia ja on ilmanpitävä. Rakenteen toiminta on yksinkertaista ja varmaa vaihtelevissakin olosuhteissa. Lisäeristettä ei tarvita, eikä seinärakenteessa ole myöskään muovia.

Paloturvallisuus huippuluokkaa

Kevytbetoni on täysin palamaton materiaali ja se täyttää tiukimmatkin paloturvallisuusvaatimukset. Palotilanteessa siitä ei vapaudu myrkyllisiä kaasuja, jotka tulipalossa ovat usein itse liekkejä vaarallisempia.

Energiatehokas ja lämpöa varaava

Kevytbetonilla on hyvä lämmöneristyskyky, joka on tuotteeseen valmistusprosessissa muodostuvien suljettujen ilmahuokosten ansiota. Muuta eristettä seinärakenteessa ei tarvita. Kevytbetonirunko on massiivinen ja se pystyy varaamaan lämpöä. Tästä ominaisuudesta on hyötyä energiankulutuksen ja sisäilman kannalta. Kesähelteillä sisätilat pysyvät viileämpänä pitempään ja lämmitys- ja jäähdytyskulut ovat pienemmät.

Kosteutta kestävä ja vähäpäästöinen

Kevytbetoni on kosteutta kestävä materiaali ja se sopii siksi erinomaisesti märkätilojen rakenteisiin. Kevytbetoni on myös hygroskooppinen materiaali, se pystyy sitomaan kosteutta ilmasta ja luovuttamaan sitä ilmaan. Kevytbetonin kemialliset päästöt ovat pienet, bauroc-kevytbetoni kuuluu rakennusmateriaalien päästöluokituksen parhaimpaan M1-luokkaan.

Monikäyttöinen rakennusmateriaali

Karkaistun kevytbetonin historia juontaa juurensa liki 100 v. taakse ja siitä on vuosisadassa tullut maailmanlaajuinen menestystuote. Kevytbetonia käytetään sen keveyden, työstettävyyden ja muiden edellä mainittujen hyvien ominaisuuksien ansiosta ympäri maailmaa erilaisissa asuin-, toimitila- ja teollisuusrakennushankkeissa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.

Hiljainen massiivirakenne

Massiivinen kivirunko on hiljainen sekä kaupunkiympäristössä ja luonnon myrskyissä. Keveään massaan nähden kevytbetonin ääneneristävyysominaisuudet ovat hyvät.

Vähähiilinen valmistusprosessi

Kevytbetonin valmistus on resurssitehokasta, sillä kevyenä ja huokoisena tuotteena se vaatii luonnollisesti vähemmän raaka-aineita. Kevytbetonin pääraaka-aineet ovat hiekka, vesi, sementti, kalkki ja kipsi. Valmistusprosessi alkaa hiekan ja kipsin jauhamisella hienoksi, minkä jälkeen kaikki raaka-aineet sekoitetaan keskenään. Sekoituksen yhteydessä massan sekaan lisätään pieni määrä alumiinijauhetta, mikä aiheuttaa kemiallisen reaktion ja massan huokoistumisen. Huokoistuksella saadaan aikaan kevytbetonin lämmöneristyskyky. Huokoistunut massa valetaan muotteihin, joihin on raudoitettuja tuotteita valettaessa lisätty raudoitus jo valmiiksi. Kun massa on esikovettunut useita tunteja, se leikataan teräslangoilla oikean kokoisiksi tuotteiksi. Lopullisen lujuuteensa tuotteet saavat autoklaaveissa tehtävässä höyrykarkaisussa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Höyrykarkaisussa tuotteisiin muodostuu uusi homogeeninen mineraali, tobermoriitti, joka tekee huokoisesta rakenteesta samanaikaisesti sekä lujan että keveän. Autoklaavikäsittelyn jälkeen tuotteet pakataan odottamaan toimitusta rakennuskohteeseen. Lisätietoja eaaca.org

Tuotteiden ympäristöselosteet

Bauroc kevytbetonituotteilla on EPD ympäristöselosteet, joissa esitetään tuotteden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalta, raaka-aineiden hankinnasta materiaalin käyttöön rakennuksen elinkaaren jälkeen. Ympäristöseloste on kolmannen osapuolen verifioima: tieto on tarkastettua ja luotettavaa. Selostetta hyödynnetään mm. rakennusten hiilijalanjälkilaskelmissa.

Bauroc-tuotteille on olemassa kaksi EPD:tä:  muuratut tuotteet ja raudoitetut elementit.
Lisätietoa bauroc-tuotteista www.bauroc.fi

Video kevytbetonin valmistuksesta

Jämerä kivitalon rakenteet

 

Bauroc kevytbetonituotteiden ympäristöselosteet

Jämerä kivitalojen runkomateriaalilla, bauroc kevytbetonituotteilla, on EPD ympäristöselosteet kivituotteista ensimmäisten joukosta. Ympäristöselosteessa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset koko tuotteen elinkaaren ajalta, raaka-aineiden hankinnasta siihen miten materiaalia voidaan käyttää rakennuksen elinkaaren jälkeen. Ympäristöseloste on kolmannen osapuolen verifioima, jolloin tieto on tarkastettua ja luotettavaa. 

EPD sisältää valtavasti tietoa tuotteesta, mutta yleisimmin selostetta hyödynnetään rakennusten hiilijalanjälkilaskelmissa, joihin EPD:stä otetaan tieto tuotteen valmistamisen aiheuttamista päästöistä.

Bauroc-tuotteille on olemassa kaksi EPD:tä, joista toinen on muuratuille tuotteille ja toinen raudoitetuille elementeille.

Lisätietoa bauroc-tuotteista ja EPD:stä voit lukea: www.bauroc.fi (suunnitteluohjeet -> EPD)

 

Teksti: Dakota Lavento

Jämerä LogRoc-ideakilpailun voittanut Valo-konsepti jalostaa hirren ja kevytbetonin liiton

Valo esittelee uuden kestävän pientalon konseptin. Arkkitehti Susanna Leppäsen elegantissa arkkitehtuurissa on viittauksia japanilaiseen minimalismiin ja 1960-luvun modernismiin. 

Jämerän ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja kaksi yksiaineista rakennusmateriaalia, massiivikiven ja -hirren yhdistävälle Jämerä LogRoc -konseptille. Konseptissa talojen kivirunko toteutetaan paloturvallisesta bauroc -kevytbetonista. Painumattomat hirsiosat tuovat arkkitehtuuriin puupinnan lämpöä ja elävyyttä.  

LogRoc-pientalojen lähtökohta vähähiiliseen rakentamiseen on hyvä. Kevytbetonin valmistus on kiviaineiseksi materiaaliksi vähäpäästöistä ja puumateriaaliin hiilidioksidi on sitoutunut rakennuksen elinkaaren ajaksi.  LogRoc-ideakilpailun voittanut Valo-konsepti on suunniteltu vastaamaan arkkitehtuurin keinoin ilmastomuutoksen rakentamiselle ja asumiselle asettamaan haasteeseen.

Suunnittelutoimisto Amerikassa suunnittelijana ja kestävän kehityksen asiantuntijana työskentelevä arkkitehti SAFA Susanna Leppäselle LogRoc-ideakilpailutehtävä oli erityisen mieluinen. Hän on kiinnostunut pientalojen suunnittelusta ja pystyi yhdistämään asuntosuunnitteluun kestävän kehityksen asiantuntemustaan.

Tuloksena on kolmen kokoisen muuntojoustavan pientalon huolella mietitty elegantti, konstailematon, tilaratkaisuiltaan toimiva, vähäpäästöinen ja energiatehokas sarja, joka istuu luontevasti niin suomalaiseen luontoon kuin kaupunkitilaankin.

Valo 1. Asuinpinta-ala 62m2 , 2-3 huoneen vapaa-ajan asunto tai omakotitalo. Tilat voidaan erottaa jopa neljään eri kokonaisuuteen. Runsas katettu terassi-alue, johon voidaan sijoittaa istutusaltaita, poreallas tai ulkosauna.

Valo 2. Asuinpinta-ala 91m2, 3 huoneen vapaa-ajan asunto tai omakotitalo. Perusratkaisussakin eteisalue voidaan erottaa työtilaksi. Suuri katettu terassi mahdollistaa esimerkiksi lasitetun viherhuoneen. Terassin eteen voidaan luontevasti sijoittaa myös ulkosauna, johon avataan oma käyntinsä keittiön vierestä.

Valo 3. Asuinpinta-ala 130m2 , 4 huoneen omakotitalo. Perusmuotoa rikkomalla saadaan oma ruokailutila ja selkeä ulko-oleskelutila grillauspaikkoineen. Ruokailutilasta voidaan avata suora käynti lasitetulle terassille

Valon tilakonseptia voidaan skaalata lähes rajattomasti lisäämällä moduulikokoisia huoneita sivuihin ja päätyihin. Pienimpiä talomalleja voidaan myös yhdistää suoraan toisiinsa, jolloin saadaan yksi suurempi omakotitalo tai muutaman vapaa-ajan rakennuksen kokonaisuus väliterasseineen.

Kestävä ja kaunis

Valo-konsepti perustuu materiaalitehokkuuteen, elinkaariajatteluun ja rakennuksen suuntaukseen. Ne tukevat ekologista rakentamista ja pitkäikäistä asumista viihtyvyydestä tinkimättä. 

Susanna Leppänen kertoo lähteneensä kehittämään Valo-talomalleja kantavien ulkoseinien sisään jäävä avoimen sisätilan ympärille. Kompaktien mutta avarien talojen arkkitehtoniset ratkaisut maksimoivat näkymät ja luonnonvalon. 

Tilat voidaan erottaa jopa neljään eri kokonaisuuteen joustavasti, monikäyttöisesti ja muunneltavasti. Tilakonseptia voidaan skaalata lähes rajattomasti lisäämällä moduulikokoisia huoneita sivuihin ja päätyihin. Pienimpiä talomalleja voi myös yhdistää suoraan toisiinsa.

Valo-talomallien minimalistinen ja suomalaiseen estetiikkaan sopiva arkkitehtuuri tuo mieleen japanilaisten pientalojen hienostuneen eleettömyyden ja 1960-luvun modernismin. 

Huolella suunnitellut Valo-konseptitalot ovat paitsi kauniita, myös energiatehokkaita. –Yksinkertainen suorakaide rakennuksen muotona parantaa lisäksi rakentamisen materiaalitehokkuutta, Susanna Leppänen korostaa. 

Mukava asua

Ilmastomuutoksen mukanaan tuomat pimeät ja sateiset talvet sekä kesien pitkät hellejaksot edellyttävät pientalojenkin suunnittelulta uudenlaisia ratkaisuja. Susanna Leppäsen mielestä modernin talotekniikan ratkaisuiden optimointi on tärkeää yhdessä arkkitehtonisten ratkaisujen kanssa. Valo-talojen tilaratkaisuissa luonnonvaloa tulvii ja ristiin tuuletus toimii. 

 –Toki rakennuksen suuntaus tontilla vaikuttaa asiaan, Susanna Leppänen painottaa. Ylikuumenemisen välttämiseksi makuuhuoneet sijoittuvat pääosin itäpuolelle ja kattoikkunat mieluiten pohjoiselle lappeelle.

Valo-konseptiin kuuluu suuri katettu terassi, jonka katosta osa on korvattu modernilla pergolarakenteella. Pergola suojaa etelän puoleisia sisätiloja suoralta paahteelta. Sisätilojen ylikuumenemiselta suojaavat myös auringonsäteitä heijastavat vaaleat katto- ja seinäpinnat.

Valo-talon voi rakentaa hyvin monenlaiseen ympäristöön. Vapaa-ajan asuntona se istuu loistavasti kallioiselle meren rannalle, mutta Susanna Leppäsen mukaan se muodoltaan pitkulaisena on helppo sijoittaa myös esimerkiksi lohkotulle, kapealle kaupunkitontille.

Valo 3:n avarat oleskelutilat kylpevät luonnonvalossa. 

Hirren ja kivirakenteen hieno liitto

Susanna Leppänen pitää paljon massiivirakenteesta ja käsitteli massiivihirsirakennetta diplomityössäänkin. –Massiivihirsi ja kevytbetonirakenne ovat molemmat yksiaineisia, joten ne toimivat yhdessä hyvin, hän sanoo. 

Massiivirakenteen kyky varata ja luovuttaa lämpöä pienentää talon energiankulutusta ja parantaa sisäolosuhteita niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin. Hygroskooppisina materiaaleina hirsi ja kevytbetoni pystyvät myös sitomaan ilmasta kosteutta ja luovuttamaan sitä vastaavasti takaisin.

–Massiivirunkoinen talo on myös hiljainen ja massiivirakenteiseen seinään voi kätevästi kiinnittää mitä tahansa, Susanna Leppänen lisää.

Työtä riittää

Suunnittelutoimisto Amerikassa on työn alla mielenkiintoisia kaupunkisuunnittelukilpailutöitä ja Susanna Leppästä pitävät kiireisenä lupa-arkkitehdin työt. – Olen myös mukana kehittämässä hiilijalanjälkimittareita korjausrakentamiseen.

Susanna Leppänen jatkaa mielellään pientalojenkin suunnittelemista. –Perheelle suunniteltu omakotitalo on aina yksilöllinen, ainutkertainen ja pientalosuunnittelussa on mahdollisuus kokeilla ratkaisuja, jotka suuremmissa hankkeissa ei välttämättä vielä ole mahdollisia. 

Arkkitehti Susanna Leppänen.
Kuva: Kai Kuusisto.

Lue lisää LogRoc-konseptista

 

Teksti: Dakota Lavento

Tarkka tieto auttaa kehittymään

bauroc kevytbetonituotteiden EPD-ympäristöselosteprosessi auttaa vähentämään päästöjä ja kehittämään tuotantoa.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi on tuttua useissa etenkin isommissa rakennushankkeissa, mutta myös Jämerä on jo parin vuoden ajan laskenut runkoasentamiensa talojensa hiilijalanjäljen. Tulevaisuudessa vähähiilisyyden arviointi voi lakiluonnosten perusteella olla edellytyksenä rakennusluvan saamiselle myös uutta pientaloa rakennettaessa. 

Arviointia varten tarvitaan tietoa rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksista, sillä ne muodostavat ison osan rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Materiaalien ympäristövaikutuksista kertovia EPD-ympäristöselostuksia (Environmental Product Declaration) on saatavilla jo usealle rakennustuotteelle, mutta esimerkiksi kivituotteilla ympäristöselosteet eivät ole vielä kovin yleisiä. Jämerä kivitalojen runkomateriaalille, bauroc kevytbetonituotteille EPD-ympäristöselosteet myönnettiin kesällä 2021.

–EPD-ympäristöseloste on dokumentti, jossa on tarkkaan selvitetty tuotteen kaikki elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta ja valmistuksesta käyttöön ja purkuvaiheeseen saakka, Jämerä Kivitalot Oy:n ympäristö- ja sisäilma-asiantuntija Minna Korpi kertoo. 

Rakennusalalla materiaalien EPD-ympäristöselosteita odotetaan, sillä niiden puuttuessa hiilijalanjäljen laskennassa on käytettävä päästötietokannan yleisiä arvoja. –Täsmällisiä tuotekohtaisia lukuja käytettäessä tulos on tarkempi ja yleensä myös pienempi, Minna Korpi sanoo. 

EPD-ympäristöseloste on kolmannen osapuolen verifioima, joten tieto on tarkastettua ja luotettavaa. 

EPD-ympäristöselosteeseen sisältyy valtavasti tietoa. –Prosessi oli varsin työläs, mutta Baurocille materiaalivalmistajana tuote- ja tuotannonkehityksen kannalta erittäin arvokas. Olemme murrosvaiheessa. Vaatimukset rakennusmateriaalien hiilijäljen pienentämiseksi kasvavat jatkuvasti. Mitä enemmän ja tarkempaa tietoa meillä on, sitä helpompi on työskennellä vähähiilisemmän tuotteen kehittämiseksi, Minna Korpi huomauttaa. 

Kevytbetonin raaka-aineet saadaan tehtaan läheltä ja huokoiseen kevytbetonimassaan niiden tarve on vähäinen.

Jo valmiiksi vähäpäästöinen

Kevytbetonin valmistus on Baurocin tehtaalla jo nyt kiviaineiseksi tuotteeksi vähäpäästöistä. – Raaka-aineet ovat vähäpäästöisiä tai tulevat läheltä eikä niitä edes kevyen ja huokoisen tuotteen valmistuksessa tarvita paljon, Bauroc AS:n tekninen johtaja Toomas Nilson huomauttaa. 

Tehtaalla käytetään esimerkiksi jo nyt paljon uusiutuvaa energiaa ja prosessissa hyödynnetään mm. höyrykarkaisuprosessissa syntyvää lämpöä ja kondenssivettä. 

Koska tuotteen ja prosessin ympäristövaikutusten hyvät puolet olivat tiedossa, Toomas Nilson ei EPD-prosessista odottanut suuria paljastuksia, vaikka tuotteen valmistuksen päästöjä ei ollutkaan näin tarkkaan selvitetty. Yksi yllätys oli silti edessä. 

–Tiesimme kyllä, että sementti on raaka-aineena hyvin hiili-intensiivinen, mutta hämmästyttävä tieto oli, että se muodostaa harkkotuotteiden raaka-aineiden hiilipäästöistä ison osan, 98 prosenttia, vaikka raaka-aine osuus on 19-27%.

Tehtaalla ymmärretäänkin EPD-prosessin ansiosta nyt paremmin, miten tuotteen päästöt jakautuvat. Päästöjen pienuus johtuu pääasiassa raaka-aineiden ja energian käyttömäärästä sekä uusiutuvan energian käytöstä. –Myös kevytbetonin tiheydellä on suuri vaikutus. Mitä kevyempi tuote, sitä pienemmät CO2-päästöt. Kevyt tuote myös pienentää hyvän lämmöneristävyyden takia rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta ja CO2-päästöjä. Meidän tuotannostamme pian puolet muodostuukin erittäin keveistä, kuivatiheydeltään vain 300 kg/mtuotteista.

Jatkuvaa kehitystyötä

Prosessia varten tarvittiin rutkasti pohjatyötä. Konsulttien lähdetiedoksi kerättiin tuotteiden reseptit sekä lähdemateriaalien ja raaka-aineiden, apu- ja pakkausmateriaalien kuvaukset, vuosituotanto ja materiaalien vuosimäärät, kuvaus käytetyistä energialähteistä ja energian sekä veden vuosikäyttömääräistä.

Prosessin aikana kerätystä ja jalostuneesta tietomäärästä on hyötyä tuotteiden ja tuotannon kehittämisessä entistäkin vähähiilisemmiksi. –Teemme toki koko ajan jatkuvaa tuotekehitystä ja mietimme raaka-aineita, joilla voisimme korvata neitseellisiä raaka-aineita. Olemme jo osin korvanneet sementtiä lentotuhkalla ja näin pienentäneet tuotteen päästöjä. Lisäksi raudoitetuissa tuotteissa käytettävä teräs on kierrätettyä, Toomas Nilson kertoo. 

–Tuotannossa syntyvä leikkuujäte kierrätetään jo tuotannossa uudelleen kevytbetonin raaka-aineeksi. Parhaillaan teemme työtä sen eteen, että kaikki tuotannossa syntyvät rikkinäiset tuotteet pystytään myös kierrättämään takaisin raaka-aineeksi. Tähän mennessä tulokset ovat olleet lupaavia.

Tehtaalle on myös hankittu tuotteiden mineraalikoostumuksen määrittämiseen laite, jonka avulla voidaan optimoida raaka-aineiden käyttöä ja tuotannolliset yksityiskohdat, kuten esimerkiksi tuotantoprosessin aikaiset lämpötilat. –Kevytbetonin raaka-aineiden laatu ja reseptin toimivuus on tärkeää, sillä emme tietenkään halua tinkiä tuotteen ominaisuuksista ja laadusta vähähiilisyyteen pyrkivässä tuotekehityksessä, Toomas Nilson vakuuttaa.

–Meille EPD-prosessi oli ensimmäinen kerta, kun selvitimme päästöt näin tarkkaan, mutta verrattuna toisiin kevytbetonin valmistajiin olemme tällä hetkellä aika hyvällä tasolla, Toomas Nilson sanoo tyytyväisenä. 

Työ ei silti ole millään mittareilla valmis, vaan aina voi parantaa. 

Tuotantoprosessissa talteen otettu leikkuujäte kiertää takaisin kevytbetonin raaka-aineeksi.

Taulukko 1

bauroc kevytbetonituotteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt EN 15804+A1 mukaisesti /m3 valmistettavaa tuotetta. Lähde: Bauroc EPD:t 3.6.2021 (laadittu EN 15804+A2 mukaisesti).

 

Jämerä seuraa talojensa hiilijalanjälkeä

Jämerä Kivitalot on jo kahden vuoden ajan tarjonnut asiakkailleen laskelman runkoasentamiensa talojen hiilijalanjäljestä. Konsultin tekemä laskenta on tehty rakennuksen energiaselvityksen kanssa samassa vaiheessa, ennen rakennusluvan hakua. Rakentamisen säädöksiä ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että tulevaisuudessa vastaava hiilipäästöjen arviointi, ns. ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennuslupavaiheessa kaikille rakennuksille.

Hiilijalanjäljen laskenta on elinkaarilaskentaa, toisin sanoen rakennuksen ilmastovaikutukset arvioidaan koko sen elinkaaren ajalta: rakennustuotteiden valmistuksen, käytön ja lopulta purkuvaiheenkin aikana.

Elinkaarilaskennassa rakennuksen elinkaaren päästöjä tarkastellaan ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen. Lisäksi tarkastellaan erikseen elinkaaren ulkopuolisia vaikutuksia.

Jämerä-talon hiilijalanjälki

Uusimmalla laskentamenetelmällä (Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ohjeen luonnos lausuntokierrosta varten 6/2021) kesän 2021 jälkeen laskettujen pientalojen hiilijalanjälki on Jämerä-taloissa keskimäärin 13,5 kgCO2e/m2/a. Tämä tarkoittaa sitä, että kun rakennuksen elinkaaren hiilipäästöjä tarkastellaan 50 v. aikana, on hiilipäästö rakennuksen asuinpinta-alaa kohti vuosittain 13,5 kg. Päästön suuruus neliölle vastaa n. 96 km autoilua, 13,5 maitolitraa ja 2,9 saunan lämmityskertaa. (lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin).

Rakennuskohteittain päästöt voivat vaihdella ja rakennuksen koolla on tietenkin merkitystä kokonaiskulutukseen, pienemmän rakennuksen kokonaispäästöt ovat pienemmät. Erilaisilla suunnitteluratkaisuilla ja rakennevalinnoilla voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljestä suurimman kokonaisuuden muodostaa käytön aikainen energiankulutus, joka aiheuttaa n. kolmasosan 50 v. elinkaaren päästöistä. Tämän jälkeen tulevat kevytbetonirunko, lasijulkisivut, LVI-tekniikka ja rakentamisvaihe, jotka aiheuttavat yhteensä myös n. kolmasosan elinkaaren päästöistä. Erilaisten tekijöiden vaikutusta hiilijalanjälkeen selvitettiin vertailulaskelmin eräässä Jämerä-kohteessa. Hiilijalanjäljen vertailulaskelman tulokset on esitetty alla olevassa kuvaajassa. Perustason kohde on 2 krs ja 195 m2 Jämerä-talo, jonka lämmitysmuotona on maalämpö.

Suurin vaikutus hiilijalanjälkeen oli lämmitysmuodon valinnalla. Perusratkaisun maalämpö oli vähähiilisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö-rakennuksen hiilijalanjälki oli 33% suurempi kuin maalämpö-ratkaisun ja poistoilmalämpöpumppu ja vesi-ilmalämpöpumppu vastaavasti johtivat 4% ja 6% suurempaan hiilijalanjälkeen. Ikkunoiden parempi U-arvo (0,9 W/m2K -> 0,7 W/m2K) ja ikkunoiden määrän muutos (10%) vaikuttivat n. 1% verran hiilijalanjälkeen. Myös energialaskennan perustasoa parempi tiiviys (2 m3/hm2 -> 1 m3/hm2) vaikuttaa hiilijalanjälkeen n. 1% verran. On huomioitava, että edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus käytön aikaiseen energiankulutukseen on kuitenkin isompi ja korostuu, kun rakennuksen elinkaari on pidempi kuin laskennan 50 v.

Vähähiilinen kivimateriaali

Karkaistun kevytbetonin valmistus tuottaa kiviaineiseksi materiaaliksi vähän hiilipäästöjä. Kevytbetonin valmistuksen päästöt tiedetään tarkasti, koska tuotteelle on olemassa verifioitu EPD ympäristöseloste. Myös esimerkkikohteen elinkaarilaskelmien perusteella Jämerä-talo kevytbetoniylä- ja välipohjalla on vähähiilisempi ratkaisu kuin toteutus betoni- tai kevytsoraeristeharkoilla ja puuyläpohjalla.

Jämerä-talon hiilijalanjälkeä on mahdollistaa pienentää esim. suunnittelijan kanssa tehtävillä tehokkaiden tilojen ratkaisuilla ja tuotevalinnoilla. Jämerä-taloon on mahdollista valita esim. perusratkaisua paremman U-arvon ikkunat. Myös Jämerä on tehnyt valintoja vähähiilisempien tuotteiden puolesta Jämerä-taloihin. Jatkossa mm. vinojen yläpohjien levyvillana käytetään Paroc Natura Lana hiilineutraalia lämmöneristettä, jonka hiilipäästöjä on vähennetty sekä tuotantoprosessin että raaka-aineiden osalta.

 
 
 
 
x