Sisältöön »

Runkovalmiin talotoimituksen tilaajalle kevätetuna kevyiden väliseinien materiaalit veloituksetta »

 
 
 
 

Jämerä kivitalon hiilijalanjälki

Jämerä on jo usean vuoden ajan laskenut kaikille runkoasentamilleen pientaloille hiilijalanjäljen. Hiilijalanjäljen arviointi on tehty arkkitehtisuunnittelun jälkeen, energiatodistuksen laskennan yhteydessä. Hiilijalanjäljen laskentamenetelmästä löytyy lisätietoa täältä.

Jämerän pientalojen hiilijalanjälki on keskimäärin 14 kgCO2e/m2/a. Tämä tarkoittaa sitä, että kun rakennuksen elinkaaren hiilipäästöjä tarkastellaan 50 v. aikana, on hiilipäästö rakennuksen asuinpinta-alaa kohti vuosittain 14 kg. Päästön suuruus neliölle vastaa n. 100 km autoilua, 14 maitolitraa ja 3 saunan lämmityskertaa. (lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin

Suunnitteluratkaisuilla on merkitystä kokonaispäästöihin

Rakennuskohteittain päästöt voivat vaihdella ja rakennuksen koolla on tietenkin merkitystä kokonaiskulutukseen - pienemmän rakennuksen kokonaispäästöt ovat pienemmät. Myös erilaisilla suunnitteluratkaisuilla ja tehdyillä rakenne- ja järjestelmävalinnoilla on merkitystä hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljestä suurimman kokonaisuuden muodostaa käytön aikainen energiankulutus, joka aiheuttaa keskimäärin n. kolmasosan 50 v. elinkaaren päästöistä. Tämän jälkeen suurimpina päästölähteinä tulevat kevytbetonirunko, lasijulkisivut, LVI-tekniikka ja rakentamisvaiheen päästöt, jotka aiheuttavat yhteensä myös n. kolmasosan elinkaaren päästöistä.

Suurin vaikutus hiilijalanjälkeen on lämmitysmuodon valinnalla ja erilaiset lämpöpumput ovat vähähiilisin vaihtoehto rakennuksen lämmitysmuodoksi. Jämerän teettämien vertailulaskelmien perusteella kaukolämpötalon hiilijalanjälki on n. 33% suurempi kuin maalämpövaihtoehdon. Poistoilmalämpöpumppu-rakennuksen hiilijalanjälki oli 4% suurempi kuin maalämpövaihtoehdon ja ja vesi-ilmalämpöpumppu-rakennuksen n. 6% suurempi.

Vertailulaskelma eri tekijöiden vaikutuksesta Jämerä-esimerkkikohteen (2 krs, 195 m2) hiilijalanjälkeen.

Ikkunoiden parempi U-arvo (0,9 W/m2K -> 0,7 W/m2K) ja ikkunoiden määrän muutos (10%) vaikuttivat n. 1 % verran hiilijalanjälkeen. Myös energialaskennan perustasoa parempi tiiviys (2 m3/hm2 -> 1 m3/hm2) vaikuttaa hiilijalanjälkeen n. 1% verran. On huomioitava, että edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus käytön aikaiseen energiankulutukseen on kuitenkin isompi ja korostuu, kun rakennuksen elinkaari on pidempi kuin laskennan 50 v.

 

Esimerkki Jämerä kivitalon hiilijalanjäljen muodostumisesta

Jämerä kivitalon hiilijalanjäljen koostumisen eri osa-alueista antaa osviittaa alla olevat kuva, joissa on esitetty päästölähteiden jakaantuminen eri tekijöille. Laskelma on tehty todellisista kohteista  Ympäristöministeriön vuoden 2019 luonnosversiolla. Kuvassa "Resurssien alityypit" tarkoittaa työmaan ja purun aikaisia päästöjä.

Kaksikerroksinen talo, maalämpö, 400 mm kevytbetoniseinät,väli-/yläpohja kevytbetonia


Kuva: One Click LCA-laskentaohjelman raportista.

 
 
 
x