Teksti: Dakota Lavento
Valo esittelee uuden kestävän pientalon konseptin. Arkkitehti Susanna Leppäsen elegantissa arkkitehtuurissa on viittauksia japanilaiseen minimalismiin ja 1960-luvun modernismiin.
Jämerän ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja kaksi yksiaineista rakennusmateriaalia, massiivikiven ja -hirren yhdistävälle Jämerä LogRoc -konseptille. Konseptissa talojen kivirunko toteutetaan paloturvallisesta bauroc -kevytbetonista. Painumattomat hirsiosat tuovat arkkitehtuuriin puupinnan lämpöä ja elävyyttä.
LogRoc-pientalojen lähtökohta vähähiiliseen rakentamiseen on hyvä. Kevytbetonin valmistus on kiviaineiseksi materiaaliksi vähäpäästöistä ja puumateriaaliin hiilidioksidi on sitoutunut rakennuksen elinkaaren ajaksi. LogRoc-ideakilpailun voittanut Valo-konsepti on suunniteltu vastaamaan arkkitehtuurin keinoin ilmastomuutoksen rakentamiselle ja asumiselle asettamaan haasteeseen.
Suunnittelutoimisto Amerikassa suunnittelijana ja kestävän kehityksen asiantuntijana työskentelevä arkkitehti SAFA Susanna Leppäselle LogRoc-ideakilpailutehtävä oli erityisen mieluinen. Hän on kiinnostunut pientalojen suunnittelusta ja pystyi yhdistämään asuntosuunnitteluun kestävän kehityksen asiantuntemustaan.
Tuloksena on kolmen kokoisen muuntojoustavan pientalon huolella mietitty elegantti, konstailematon, tilaratkaisuiltaan toimiva, vähäpäästöinen ja energiatehokas sarja, joka istuu luontevasti niin suomalaiseen luontoon kuin kaupunkitilaankin.
Valo 1. Asuinpinta-ala 62m2 , 2-3 huoneen vapaa-ajan asunto tai omakotitalo. Tilat voidaan erottaa jopa neljään eri kokonaisuuteen. Runsas katettu terassi-alue, johon voidaan sijoittaa istutusaltaita, poreallas tai ulkosauna.
Valo 2. Asuinpinta-ala 91m2, 3 huoneen vapaa-ajan asunto tai omakotitalo. Perusratkaisussakin eteisalue voidaan erottaa työtilaksi. Suuri katettu terassi mahdollistaa esimerkiksi lasitetun viherhuoneen. Terassin eteen voidaan luontevasti sijoittaa myös ulkosauna, johon avataan oma käyntinsä keittiön vierestä.
Valo 3. Asuinpinta-ala 130m2 , 4 huoneen omakotitalo. Perusmuotoa rikkomalla saadaan oma ruokailutila ja selkeä ulko-oleskelutila grillauspaikkoineen. Ruokailutilasta voidaan avata suora käynti lasitetulle terassille
Valon tilakonseptia voidaan skaalata lähes rajattomasti lisäämällä moduulikokoisia huoneita sivuihin ja päätyihin. Pienimpiä talomalleja voidaan myös yhdistää suoraan toisiinsa, jolloin saadaan yksi suurempi omakotitalo tai muutaman vapaa-ajan rakennuksen kokonaisuus väliterasseineen.
Valo-konsepti perustuu materiaalitehokkuuteen, elinkaariajatteluun ja rakennuksen suuntaukseen. Ne tukevat ekologista rakentamista ja pitkäikäistä asumista viihtyvyydestä tinkimättä.
Susanna Leppänen kertoo lähteneensä kehittämään Valo-talomalleja kantavien ulkoseinien sisään jäävä avoimen sisätilan ympärille. Kompaktien mutta avarien talojen arkkitehtoniset ratkaisut maksimoivat näkymät ja luonnonvalon.
Tilat voidaan erottaa jopa neljään eri kokonaisuuteen joustavasti, monikäyttöisesti ja muunneltavasti. Tilakonseptia voidaan skaalata lähes rajattomasti lisäämällä moduulikokoisia huoneita sivuihin ja päätyihin. Pienimpiä talomalleja voi myös yhdistää suoraan toisiinsa.
Valo-talomallien minimalistinen ja suomalaiseen estetiikkaan sopiva arkkitehtuuri tuo mieleen japanilaisten pientalojen hienostuneen eleettömyyden ja 1960-luvun modernismin.
Huolella suunnitellut Valo-konseptitalot ovat paitsi kauniita, myös energiatehokkaita. –Yksinkertainen suorakaide rakennuksen muotona parantaa lisäksi rakentamisen materiaalitehokkuutta, Susanna Leppänen korostaa.
Ilmastomuutoksen mukanaan tuomat pimeät ja sateiset talvet sekä kesien pitkät hellejaksot edellyttävät pientalojenkin suunnittelulta uudenlaisia ratkaisuja. Susanna Leppäsen mielestä modernin talotekniikan ratkaisuiden optimointi on tärkeää yhdessä arkkitehtonisten ratkaisujen kanssa. Valo-talojen tilaratkaisuissa luonnonvaloa tulvii ja ristiin tuuletus toimii.
–Toki rakennuksen suuntaus tontilla vaikuttaa asiaan, Susanna Leppänen painottaa. Ylikuumenemisen välttämiseksi makuuhuoneet sijoittuvat pääosin itäpuolelle ja kattoikkunat mieluiten pohjoiselle lappeelle.
Valo-konseptiin kuuluu suuri katettu terassi, jonka katosta osa on korvattu modernilla pergolarakenteella. Pergola suojaa etelän puoleisia sisätiloja suoralta paahteelta. Sisätilojen ylikuumenemiselta suojaavat myös auringonsäteitä heijastavat vaaleat katto- ja seinäpinnat.
Valo-talon voi rakentaa hyvin monenlaiseen ympäristöön. Vapaa-ajan asuntona se istuu loistavasti kallioiselle meren rannalle, mutta Susanna Leppäsen mukaan se muodoltaan pitkulaisena on helppo sijoittaa myös esimerkiksi lohkotulle, kapealle kaupunkitontille.
Valo 3:n avarat oleskelutilat kylpevät luonnonvalossa.
Susanna Leppänen pitää paljon massiivirakenteesta ja käsitteli massiivihirsirakennetta diplomityössäänkin. –Massiivihirsi ja kevytbetonirakenne ovat molemmat yksiaineisia, joten ne toimivat yhdessä hyvin, hän sanoo.
Massiivirakenteen kyky varata ja luovuttaa lämpöä pienentää talon energiankulutusta ja parantaa sisäolosuhteita niin talvipakkasilla kuin kesähelteilläkin. Hygroskooppisina materiaaleina hirsi ja kevytbetoni pystyvät myös sitomaan ilmasta kosteutta ja luovuttamaan sitä vastaavasti takaisin.
–Massiivirunkoinen talo on myös hiljainen ja massiivirakenteiseen seinään voi kätevästi kiinnittää mitä tahansa, Susanna Leppänen lisää.
Suunnittelutoimisto Amerikassa on työn alla mielenkiintoisia kaupunkisuunnittelukilpailutöitä ja Susanna Leppästä pitävät kiireisenä lupa-arkkitehdin työt. – Olen myös mukana kehittämässä hiilijalanjälkimittareita korjausrakentamiseen.
Susanna Leppänen jatkaa mielellään pientalojenkin suunnittelemista. –Perheelle suunniteltu omakotitalo on aina yksilöllinen, ainutkertainen ja pientalosuunnittelussa on mahdollisuus kokeilla ratkaisuja, jotka suuremmissa hankkeissa ei välttämättä vielä ole mahdollisia.
Arkkitehti Susanna Leppänen.
Kuva: Kai Kuusisto.