Jämerä seuraa talojensa hiilijalanjälkeä

Jämerä Kivitalot on jo kahden vuoden ajan tarjonnut asiakkailleen laskelman runkoasentamiensa talojen hiilijalanjäljestä. Konsultin tekemä laskenta on tehty rakennuksen energiaselvityksen kanssa samassa vaiheessa, ennen rakennusluvan hakua. Rakentamisen säädöksiä ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että tulevaisuudessa vastaava hiilipäästöjen arviointi, ns. ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennuslupavaiheessa kaikille rakennuksille.

Hiilijalanjäljen laskenta on elinkaarilaskentaa, toisin sanoen rakennuksen ilmastovaikutukset arvioidaan koko sen elinkaaren ajalta: rakennustuotteiden valmistuksen, käytön ja lopulta purkuvaiheenkin aikana.

Elinkaarilaskennassa rakennuksen elinkaaren päästöjä tarkastellaan ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen. Lisäksi tarkastellaan erikseen elinkaaren ulkopuolisia vaikutuksia.

Jämerä-talon hiilijalanjälki

Uusimmalla laskentamenetelmällä (Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ohjeen luonnos lausuntokierrosta varten 6/2021) kesän 2021 jälkeen laskettujen pientalojen hiilijalanjälki on Jämerä-taloissa keskimäärin 13,5 kgCO₂e/m²/a. Tämä tarkoittaa sitä, että kun rakennuksen elinkaaren hiilipäästöjä tarkastellaan 50 v. aikana, on hiilipäästö rakennuksen asuinpinta-alaa kohti vuosittain 13,5 kg. Päästön suuruus neliölle vastaa n. 96 km autoilua, 13,5 maitolitraa ja 2,9 saunan lämmityskertaa. (lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin).

Rakennuskohteittain päästöt voivat vaihdella ja rakennuksen koolla on tietenkin merkitystä kokonaiskulutukseen, pienemmän rakennuksen kokonaispäästöt ovat pienemmät. Erilaisilla suunnitteluratkaisuilla ja rakennevalinnoilla voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljestä suurimman kokonaisuuden muodostaa käytön aikainen energiankulutus, joka aiheuttaa n. kolmasosan 50 v. elinkaaren päästöistä. Tämän jälkeen tulevat kevytbetonirunko, lasijulkisivut, LVI-tekniikka ja rakentamisvaihe, jotka aiheuttavat yhteensä myös n. kolmasosan elinkaaren päästöistä. Erilaisten tekijöiden vaikutusta hiilijalanjälkeen selvitettiin vertailulaskelmin eräässä Jämerä-kohteessa. Hiilijalanjäljen vertailulaskelman tulokset on esitetty alla olevassa kuvaajassa. Perustason kohde on 2 krs ja 195 m² Jämerä-talo, jonka lämmitysmuotona on maalämpö.

Suurin vaikutus hiilijalanjälkeen oli lämmitysmuodon valinnalla. Perusratkaisun maalämpö oli vähähiilisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö-rakennuksen hiilijalanjälki oli 33% suurempi kuin maalämpö-ratkaisun ja poistoilmalämpöpumppu ja vesi-ilmalämpöpumppu vastaavasti johtivat 4% ja 6% suurempaan hiilijalanjälkeen. Ikkunoiden parempi U-arvo (0,9 W/m²K -> 0,7 W/m²K) ja ikkunoiden määrän muutos (10%) vaikuttivat n. 1% verran hiilijalanjälkeen. Myös energialaskennan perustasoa parempi tiiviys (2 m³/hm² -> 1 m³/hm²) vaikuttaa hiilijalanjälkeen n. 1% verran. On huomioitava, että edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus käytön aikaiseen energiankulutukseen on kuitenkin isompi ja korostuu, kun rakennuksen elinkaari on pidempi kuin laskennan 50 v.

Vähähiilinen kivimateriaali

Karkaistun kevytbetonin valmistus tuottaa kiviaineiseksi materiaaliksi vähän hiilipäästöjä. Kevytbetonin valmistuksen päästöt tiedetään tarkasti, koska tuotteelle on olemassa verifioitu EPD ympäristöseloste. Myös esimerkkikohteen elinkaarilaskelmien perusteella Jämerä-talo kevytbetoniylä- ja välipohjalla on vähähiilisempi ratkaisu kuin toteutus betoni- tai kevytsoraeristeharkoilla ja puuyläpohjalla.

Jämerä-talon hiilijalanjälkeä on mahdollistaa pienentää esim. suunnittelijan kanssa tehtävillä tehokkaiden tilojen ratkaisuilla ja tuotevalinnoilla. Jämerä-taloon on mahdollista valita esim. perusratkaisua paremman U-arvon ikkunat. Myös Jämerä on tehnyt valintoja vähähiilisempien tuotteiden puolesta Jämerä-taloihin. Jatkossa mm. vinojen yläpohjien levyvillana käytetään Paroc Natura Lana hiilineutraalia lämmöneristettä, jonka hiilipäästöjä on vähennetty sekä tuotantoprosessin että raaka-aineiden osalta.