Jämerän Loviisan messutalot Villa Havet, Villa Kuningatar ja Villa Sten pääsivät parhaaseen A energiatehokkuusluokkaan.
Jämerän ulkoseinät tehdään 375 mm, 400 mm tai 500 mm kevytbetoniharkoista. Kevytbetonin huokosrakenteen (siinä olevien pienten ilmakuplien) ansiosta kevytbetoniharkkojen lämmöneristävyys on erinomainen ja siksi ulkoseinät voidaan tehdä yksiaineisista kevytbetoniharkoista ilman lisäeristeitä. Seinärakenne on kaikessa yksinkertaisuudessa kosteusteknisesti toimiva ja antaa monia lämpöteknisiä etuja.
Yksiaineisten kevytbetonirakenteiden U-arvot ovat tyypillisesti hieman suurempia kuin vastaavan paksuisilla kerroksellisilla harkkorakenteilla. Kevytbetonirakenteen etuna on kuitenkin sen tasalaatuinen lämmöneristävyys. Tämä näkyy selkeästi eri rakennusosien, kuten esimerkiksi ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdissa, joissa kylmäsilta yksiaineisen kevytbetonirakenteen osalta on pienempi. Tämän johdosta laskennan mukaan talossa, jossa ulkoseinät ovat 400 mm kevytbetoniharkkoa (U-arvo 0,19 W/m2K) on kokonaisenergiankulutus pienempi kuin talossa, jossa ulkoseinä on saman paksuinen eristeellinen betoniseinä (U-arvo 0,17 W/m2K).
Alla olevassa taulukossa on esitetty kevytbetoniharkkojen harkkopaksuuden vaikutus ostoenergian kulutukseen erään laskentakohteen osalta. Energiankulutuksen suuruusluokka eri harkkovaihtoehtojen välillä on rakennuksesta riippuen muutaman prosentin luokkaa.
Laskelmat Insinööritoimisto Vesitaito Oy 2021. Laskelmat on tehty 2. krs talolle, lämmitetty nettoala on 196 m2, maalämpö.
*Ostoenergia on energia, joka ostetaan rakennukseen.
Huom! Suomen rakentamismääräyksissä ei ole rakenteiden U-arvoille enimmäisvaatimuksia. Poikkeus tästä on jäähdytettävän kylmän tilan ja muiden tilojen välisiä rakenneosat sekä lämpimän tilan ja puolilämpimän tilan välisiä rakenneosat, joille on enimmäisarvot (esim. puolilämpimän tilan seinän/välipohjan arvo 0,60 W/(m2 K)). Rakentamismääräyksissä tarkastellaan rakennettavan rakennuksen kokonaisenergiankulutusta.
Massiivisilla rakenteilla energiatehokkuuden osalta etua on myös materiaalin kyvystä varata lämpöä. Energialaskelmissa otetaankin huomioon erilaisten rakenteiden lämmönvarauskyky sisäpuolisten lämpökuormien osalta. Yksiaineisella kevytbetonirakenteilla on tämän lisäksi kyky hyödyntää auringon säteilylämpöä, mitä ei laskelmissa sen sijaan huomioida, koska vaikutus riippuu julkisivun suunnasta, varjostavista tekijöistä ja julkisivuväristäkin, tumma julkisivupinta kun ottaa vastaan lämpöä enemmän kuin vaaleat.
Energiatehokkuuden osalta tärkeää on pystyä estämään ilmavuodot. Läpivientien ja liitoskohtien tiivistys tulee kaikissa kohteissa tehdä huolella. Karkaistu kevytbetoni on materiaalina ilmanpitävä itsessään ja samaa materiaalia olevien liitoskohtien tiivistys on yksinkertaisempaa. Jämerä-talon rakenteilla onkin kaikki edellytykset erinomaiseen ilmanpitävyyteen ja siten pienempään energiankulutukseen.
Alla olevat esimerkkilaskelmat on tehty kuvan Noppa talolle.
Insinööritoimisto Vesitaito Oy tekemässä esimerkkilaskelmassa on vertailtu eri rakenne- ja laiteratkaisujen vaikutusta talon E-lukuun ja ostoenergiankulutukseen.
Laskelma on tehty Jämerän Noppa talolle:
E-luku (kWh/m2/vuosi) on rakennuksen laskennallinen energiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohti. Suurin sallittu E-luvun raja-arvo riippuu pientalon nettoalasta.
Rakennuksen ilmanpitävyys todennetaan ilmanvuotoluvun mittauksella (tiiveysmittaus), kun rakennus on valmis.
Ostoenergia on energiaa, jota ei voida tuottaa rakennuksen omilla lämmitysjärjestelmillä (esim. maalämmöllä, aurinkokeräimillä).
Alla olevasta kuvaajassa on esitetty yksittäisten tekijöiden vaikutus esimerkkitalo Nopan energiankulutukseen. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä kannattaa peilata toimenpiteiden kustannusvaikutuksiin.