Usein kysyttyä

 
Miksi eri toimijoiden tarjousten vertailu on niin haastavaa?

Tähän on selkeä vastaus, joskin ei kovin lyhyt =).. Eri toimijat tarjoavat usein erilaista rakennusjärjestelmää, eli tuotetta. Toisin kuin esimerkiksi puurakentamisen puolella, kivitalon voi tehdä hyvinkin monella tavalla. Puurakentamisen puolella on ehkä kolme merkittävästi toisistaan erilaista järjestelmää, kun kivirakentamisessa niitä on ainakin tuplasti enemmän. On selvää, että toisistaan merkittävästi eroavaa rakennusjärjestelmää on tarjoushinnan perusteella vaikea vertailla ilman, että ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuuden selkeästi. Usein jopa alan ammattilaisten (esimerkiksi vastaavat mestarit tai urakoitsijat) on vaikea vertailla eri rakennusjärjestelmiä toisiinsa ja siksi he usein suosittelevatkin ratkaisuja, jotka ovat heille entuudestaan tuttuja.

Tässä muutamia asioita kahdesta eniten käytetystä järjestelmästä, jotka kannattaa ottaa huomioon:

Kevytbetonijärjestelmä perustuu ohutsaumaliimauksella muurattaviin umpiharkkoihin, joissa ei ole erillistä eristekerrosta, vaan harkko on itsessään eriste. Samasta kevytbetonimateriaalista valmistetaan myös valmiiksi raudotettuja seinäelementtejä ikkuna- ja oviaukkojen ylityksiin aina 5,4 metriin asti sekä tasoelementtejä lattioihin ja kattoon. Koska kyseessä on pienelementtijärjestelmä on tuotteiden esivalmistusaste isompi ja vastaavasti työmaalla työskentelyvaihe nopeampi. Elementtien asennustyössä vaadittavat työkalut ja nostolaitteet, sekä itse asennustyö poikkeavat muista järjestelmistä merkittävästi, joten useimmiten materiaalit kannattaa ostaa asennettuna alan toimijoilta

Valubetoniharkkojärjestelmä perustuu betonikuorimuotteihin, joissa on erillinen EPS-eriste sisällä. Muotit kasataan, raudoitetaan ja valetaan työmaalla 1,5 metriä kerrallaan.  Kapeammat (alle 800mm) aukonylitykset voi tehdä peltisiä liittoprofiileja hyväksikäyttäen ilman tuentoja ja siitä eteenpäin aina 4 metriin asti rakennetaan lisätuentoja. Yli 4 metriä leveät aukot toteutetaan teräksillä tai erillisellä muottivalulla. Valubetonijärjestelmissä käytetään välipohjissa betonionteloelementtejä ja yläpohjissa yleensä puurakenteita. Pienen esivalmistusasteen vuoksi työmaalla on enemmän työvaiheita ja rungon rakentaminen on hitaampaa.  

Toimijoilla on toisistaan hyvin erilainen tapa tarjota

Yllä mainituista rakennusjärjestelmien eroista johtuen alan eri toimijat tarjoavat hyvin eri tavalla. Kevytbetoniharkkoja ja -elementtejä käyttävät toimijat (kuten Jämerä) tarjoavat useimmin kokonaispakettia suunnitteluineen, tarvikkeineen ja asennuksineen, sillä se on luontevinta kun on kyse korkeamman esivalmistusasteen rakenteista ja niihin liittyvästä erikoissuunnittelusta ja -osaamisesta työmaatasolla. Tällöin voidaan tarjota takuunalainen lopputuote, eli kokonaisvastuullinen toimitus sovittuun tasoon asti kiinteällä etukäteen sovitulla hinnalla. Tilaajalla ei tällöin ole juurikaan roolia runkorakennusvaiheessa.

Vastaavasti valubetonimuotteja tai -harkkoja käyttävät toimijat (kuten esimerkiksi Lammi tai Lakka) myyvät lähtökohtaisesti runkomateriaaleja, joiden suunnittelusta, asennurakasta ja toimitusta täydentävistä hankinnoista (yleensä teräkset ja betonit) vastuun ottavat eri osapuolet ja rakennuttaja yhdessä, eli vastuu ja myös hinta on hajautettu. Tällöin runkotoimitukselle ei ole kokonaisvasuullista toimittajaa, eikä näin myöskään takuun antajaa. Myös itse runkorakennusprojektissa onnistuminen ja kustannusten hallinta jää rakennuttajan, eli tilaajan osaamisen ja ajankäytön varaan.

Yhteenveto

Näitä kahta kivitalorakentamisen valtajärjestelmää voi verrata helposti toisiinsa samoin kriteerein kuin esimerkiksi massiivihirsirakentamista ja pitkästä runko-/lautatavarasta rakentamista, joista hirsirakentamista voi verrata kevytbetonirakentamiseen. Myös teknisiltä ominaisuuksiltaan lopputuotteet ovat toisiinsa vertailukelpoisia. Kaikista syntyy kelpo talo ja meidän viestimme onkin, että päätös oman kodin runkoratkaisusta tulee tehdä täysin muihin perusteisiin, kuin hintaan vedoten. Kun tämä päätös on tehty, tulee mennä ko. päätösksen mukaista runkoratkaisua hallitsevan myyjän pakeille, kysyä valmista mallia tai suunnittelua sieltä, suunnitella talo ja sopia juuri sen talon hinnasta toimittajan kanssa molempia tyydyttävä lopputulos. 

Kaikista kallein ja yleensä huonoinkin lopputulos syntyy, kun ensin suunnittelee jonkunlaisen talon ja sitten vasta alkaa miettimään mitenköhän se tehtäsiin ja kenen kanssa. Suunnittelussa kun kuitenkin lyödään hinta ja ratkaisut 90%:sti lukkoon.

Minkälaisia piirustuksia Jämerä -tarjouksen saamiseksi pitää olla? Mitä eroa on Siporexilla ja kevytbetonilla? Halkeileeko kevytbetoniseinä? Mitä rakennusosia Jämerä -toimitukseen kuuluu? Saako Jämerän kautta myös asennuspalveluita? Usein kuulee että kivitalo on kallis. Onko Jämeräkin kallis? Kuinka nopeasti kivitalo on muuttovalmis? Mitä käytännön eroa on Jämerän eri seinävahvuuksilla 400mm ja 500mm? Saako Jämerältä suunnittelupalveluita? Mitä hyötyä on kiviyläpohjasta?