Sipoon Sanomat 1.5.2017

ARKKITEHDIN TYLY ARVIO NYKYRAKENTAMISEN LAADUSTA: "NYT TARVITAAN KANSANLIIKE TERVEEN JA KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PUOLESTA"

Arkkitehti Pekka Saatsin mukaan rakentamisessa pitäisi ottaa oppia perinteisistä rakennustavoista. Muoviin käärittyjen teknisten rakenteiden sijaan pitäisi rakentaa hengittäviä eli kosteutta sitovia rakenteita. Tällaiset rakenteet pääsevät kastuessaan myös tuulettumaan ja kuivumaan. Rakennuksista tulee vikasietoisia.

http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/514651-arkkitehdin-tyly-arvio-nykyrakentamisen-laadusta-nyt-tarvitaan-kansanliike-terveen#.WQjLic-5X4E.facebook


 

Ilta-Sanomat / asuminen 30.10.2016 >>

SUOMI KIIREHTII NOLLAENERGIATALOJEN RAKENTAMISTA MUITA EU-MAITA NOPEAMMIN, VAIKKA KUKAAN EI TIEDÄ UUSIEN RAKENTEIDEN TOIMIVUUTTA OLOISSAMME. MONI RAKENNUSTARKASTAJA PELKÄÄ HOMEONGELMAN RÄJÄHTÄVÄN.

VAIN vähän energiaa kuluttava talo kuulostaa hyvältä. Asiassa on kuitenkin pari muttaa: kukaan ei tiedä, miten valmisteltavaan lakitekstiin kirjattu ”lähes nollaenergiatalo” pitäisi detaljitasolla rakentaa. Kukaan ei myöskään tiedä, miten sellainen talo selviää Suomen ilmastossa.

– Onhan se aika hurja asia, jos riskialttiit ratkaisut lisääntyvät näiden säädösten seurauksena, rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY) tiivistää.

Pahimmassa uhkakuvassa siintää näky, jossa rakennussäädökset pakottavat ihmisen rakentamaan kotiinsa riskialttiita rakenteita, joiden toimivuudesta kenelläkään ei ole varmuutta.

Vinha on seurannut nollaenergiatalojen ympärillä käytävää keskustelua kohta kymmenen vuotta.

– Tätä asiaa on yritetty ajaa ympäristöministeriössä eteenpäin hämmästyttävällä tarmolla, vaikka kukaan ei tarkkaan tunnu tietävän, mitä lähes nollaenergiarakentamisesta seuraa.

Miten lisäeriste vaikuttaa rakenteen toimivuuteen

Kuva Ilta-SanomatUseimmat markkinoilla olevat pientalojenrakenneratkaisut ovat monikerroksisia. Lämmöneristyksen kasvattaminen voi johtaa kosteuden tiivistymiseen eristeiden sisällä.



Jämerän seinärakenne on yksiaineinen ja siksi hengittävä

Jämerä-kivitalojen seinät ovat yksiaineista karkaistua kevytbetonia. Seinissä ei ole muovia eikä lisälämmöneristettä, joten rakenne on kosteusteknisten riskien kannalta idioottivarma

Lue lisää >


 

Rakennuslehti  

AVAINMINISTERIÖTKIN TORJUVAT EHDOTUKSEN NOLLAENERGIARAKENTAMISEEN SIIRTYMISELLE



Suomi on ollut koko 2000-luvun EU:n mallioppilas energiansäästössä ja uusiutuvien energioiden käytössä, vaikka välillä on tullut nuhteitakin.

Kriittisyys jatkuviin energiamääräysten kiristyksiin on kasvanut rakennus- ja kiinteistöalalla. Jopa keskeiset ministeriöt, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kriittisiä lähes nollaenergiarakentamista koskeville määräyksille. Energiaa ei pidä säästää terveyden eikä kansantalouden kustannuksella.

Ympäristöministeriö pyysi lähes nollaenergiarakentamisen määräyksistä lausuntoja 55 taholta. Lausuntoja saatiin 75, mikä kertoo asian herättämästä suuresta mielenkiinnosta. Kritiikkiä ja muutosehdotuksia tuli enemmän kuin tilattiin.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä on käynyt kaikki lausunnot. Niiden pohjalta tehtävä edistys jätetään eduskunnalle vielä syksyllä. Tavoitteena on saada uudet määräykset voimaan mahdollisimman pian vuonna 2017, kuitenkin niin, että niitä alettaisiin soveltaa 2018.

Ministeriöstä kerrottiin jo kesäkuussa, että energiatehokkuuden parantamisen vastustus on lausuntojen valossa kasvanut. Osasyy tästä pantiin lehdistön pelottelujuttujen piikkiin. Kaikki kosteus- ja homeongelmat tuntuvat olevan niissä uudisrakentamisen energiamääräysten syytä.

Lausuntojen ristiriitaisuus kertoo siitä, kuinka erilaisia intressejä asiaan liittyy. Esimerkiksi sitä periaatetta, että ulos myytävää energiaa ei saa lukea hyväksi rakennuksen energiatehokkuutta laskettaessa sekä kannatettiin että vastustettiin.

Moni hyväksyi ajatuksen, että energian ja luonnonvarojen säästeliästä kulumista tarkastellaan elinkaariominaisuuksina niin, että rakennuksen resurssitehokkuus huomioidaan laajemmin kuin vain energian kulumisen osalta. Mutta kun esimerkiksi otettiin massiivipuurakentaminen, mielipiteet alkoivat hajaantua. RT:n betoniteollisuus huomautti, että hirsirakentamiselle myönnetty helpotus vuoden 2012 määräyksissä piti olla väliaikainen.

Suomi innokkaimmin maapalloa pelastamassa

Rakennusten energiansäästömääräyksillä ei haeta kannattavia investointeja, koska silloin ne syntyisivät ilman pakkoakin, vaan ilmastopäästöjen vähentämistä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän asian tärkeyttä ei yksikään lausunnonantaja kiistänyt.

TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinhan tavoin moni muistutti, että Suomi on EU:n pohjoisin maa, joten meidän ilmastomme asettaa suurimmat kustannusvaatimukset lähes nollaenergiarakennusten toteutukselle. Suomella on lisäksi pitkä historia homerakennuksista, joten ihmisten terveyden kustannuksella energiansäästöä ei haluttaisi ainakaan tehdä. Sisäilman huononeminen veisi nopeasti energiankulutuksessa saavutetut säästöt.

Lähes nollaenergiarakentaminen Suomen olosuhteissa vaatii paksuja eristekerroksia kompensoimaan lämmityksen ”lähes” lopettamisen. Professori Vinhan mukaan rakennepaksuuksien kasvaessa mahdolliset rakennusvirheet kertaantuvat, sillä paksut rakenteet eivät kastuessaan kuivu vaan kosteus jää muhimaan rakenteisiin.

Nollaenergiamääräykset tuntuvat perustuvan ideaaliolosuhteissa tehdyille teoreettisille laskelmille, eivätkä hänen mukaansa vastaa käytännön tilannetta rakennuksissa.

Energiansäästö ja sisäilmakysymykset nähdään usein toisilleen vastakkaisina asioina. Näin ei tarvitsisi olla, jos energiatehokkuutta haettaisiin viisain keinoin rakenteiden toimivuudesta ja sisäilmasto-olosuhteista tinkimättä. Monen muunkin kuin Vinhan mielestä ministeriön esittämät keinot eivät kuitenkaan ole kaikin osin järkeviä vaan ylimitoitettuja.

Muut ministeriöt vastaan

Hallituksen lausunnolla ollut esitys siirtymisestä lähes nollaenergiarakentamiseen nostaa toteutuessaan rakentamisen monimutkaisuutta, rakentamisen kustannuksia, terveysriskejä ja rakentamisen sääntelyä, arvioivat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

”Suomea ei tule asettaa muita maita kovempien vaatimusten alaiseksi, koska ei ole esittää tutkimustietoa siitä, mitkä ovat uudistuksen hyödyt kansantaloudelle”, valtiovarainministeriö jyrähti.

”Uudistus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että asumiskustannuksia nostavia määräyksiä ei enää lisättäisi.”

Merkittävä rakentamisen sääntelyn kasvu on ristiriidassa myös hallitusohjelman kanssa.

Yhtä tiukkana on sosiaali- ja terveysministeriö. ”Terveyshaittakysymykset tulee priorisoida energiansäästön edelle”, se linjasi.

Monen muunkin mielestä yksioikoisen huomion kiinnittäminen energiansäästöön voi aiheuttaa toisaalla moninkertaisia ongelmia. Kosteusriskien ohella esiin nousi matkapuhelinten kuuluvuusongelmien paheneminen eristemäärien ja tiiviyden kasvaessa.

Aikalisä tarpeen

Era17-visoissa määräykset haluttiin saattaa voimaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Nyt tätä mallioppilaaksi hakeutumisintoa kritisoitiin.

”Meidän tulee pitäytyä direktiivin vaatimuksissa ja direktiivin mahdollistamat joustot tulee hyödyntää”, todettiin monessa lausunnossa.

Aika moni epäili Suomen valmiutta siirtyä uudisrakentamisessa nollaenergiarakentamiseen hallituksen esittämässä aikataulussa. Muutosten tahti on ollut hengästyttävä eikä uusiin ehditä valmistautua riittävästi eikä vaikutuksista ehditä saada koerakentamisen kautta tietoa. Pilottikohteista on lisäksi pitkä matka rutiinituotantoon, kun ajatellaan, kuinka paljon rakentamisen laatutason, kuten rakennuksen tiiviyden ja talotekniikan ja automaation toimivuuden, pitää nousta nollaenergiarakentamisen myötä.

”Järjestelmien ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyydestä, vikasietoisuudesta, hälytysjärjestelmistä ja vikadiagnostiikasta tulisi saada käyttökokemuksia ja tutkittua tietoa”, Helsingin kaupunki vaatii.

”Lähes nollaenergiarakentamiseen ei tulisi siirtyä ennen kuin asiasta on luotettavaa tutkimustietoa”, Safa toteaa.

Kuntaliitto esittää vuoden lisäaikaa eli lakia koskemaan 1.1.2019 ja sen jälkeen tehtäviä uusien rakennusten lupahakemuksia. RIL lykkäisi voimaantulon tammikuulle 2021.

”Eri rakennustyyppien energiatehokkuusvaatimuksia ei tule tiukentaa enempää kuin 10 prosenttia tärkeimmillä lämmitystavoilla. Myöhemmin tiukennuksia voisi jatkaa, jos tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä, mistä laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen erot johtuvat ja millä tavoin ne saadaan korreloimaan keskenään”, Juha Vinha toteaa.

Hinta ei vastaa hyötyjä

E-konsultointi Pere toteaa, että viimeisten energiansäästöprosenttien tavoittelu saattaa olla kallista ja täyttää talon kalliilla ylläpidettävällä tekniikalla. NCC:ssä todetaan, että kustannukset nousevat.

Vinhan mukaan rakennusten energiatehokkuutta ei ole tiukentuneista määräyksistä huolimatta pystytty parantamaan siten kuin lainäädännössä on ollut tavoitteena. Esimerkiksi palvelurakennuksissa energiankulutus ei ole alentunut suunnitellulla tavalla. Muissa rakennuksissa on havaittu samoja ongelmia erityisesti silloin, jos rakennukseen on valittu monimutkaisia taloteknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit ovat olleet monessa tapauksessa taloudellisesti kannattamattomia.

Omakotiliitto huomauttaa, että pientalojen rakentamiskustannukset ja neliöhinnat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuona aikana energiamääräyksiä on kiristetty useasti.

Omakotiliitto kiistää investointien tuottaman hyödyn arviointiperusteen ja toteaa, että lakiluonnoksessa ei ole huomioitu rakennusten taloteknisten järjestelmien määränkasvua eikä niiden huolto- eikä ylläpitokustannuksia. Liitto esittää, että asuinrakennusten investointien takaisinmaksuaikaehtoa muutetaan kohtuullisemmaksi ei lyhyemmäksi.

Helsingin kaupungin mielestä esityksessä ei ole osoitettu millä perusteilla lähes nollaenergiarakentamisen energiatehokkuuden vertailulukuihin on päädytty eikä toimia, joilla vaatimukset on mahdollista saavuttaa turvallisesti, terveellisesti ja kustannustehokkaasti.

Talot liiaksi talotekniikan varaan

Esitys suosii monimutkaisia rakenneratkaisuja ja talotekniikan järjestelmiä. Museoviraston mukaan niiden rinnalla olisi kehitettävä yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia rakentamistapoja.

”Esityksen tulee mahdollistaa ja suosia kestävää arkkitehtuuria, joka ei ole riippuvainen monimutkaisista teknisistä järjestelmistä ja erikoisammattitaitoa vaativasta ylläpidosta. Massiivirakenteet ja luonnollinen ilmanvaihto on säilytettävä sallittujen rakennustapojen valikoimassa.”

Ei tuputeta uusiutuvia energioita eikä ylieristämistä

Hyvänä ehdotuksessa pidettiin muun muassa sitä, ettei rakennuskohtaista velvoitetta uusiutuvan energian vähimmäistasolle olla esittämässä. Kaikki rakennuspaikat eivät mahdollista uusiutuvien energioiden tuottamista.

Rakennusosien U-arvoja ei kiristetä, mitä kaikki muut kuin eristeteollisuuden edustajat pitävät hyvänä. ”Samalla myös rakennusten energiatehokkuusvaatimukset olisi syytä pitää maltillisena, jotta ne eivät pakottaisi ylieristämiseen”, Juha Vinha toteaa.

Vaikeita tulkintoja

Laki koskee uudisrakentamista, mutta uuden rakennuksen käsite on tulkinnallinen. Omakotiliiton mukaan uuden rakennuksen tulisi tarkoittaa täysin uutta rakennusta.

Selvennystä kaipaisivat erityisesti tilanteet, joissa on kyse rakennuksen laajentamisesta, esimerkiksi kerroskorkeuden lisäämisestä tai täydennysrakentamisesta sekä määräaikaisesta rakennuksesta. Helsingin kaupungin mielestä uutta lakia ei pitäisi soveltaa tilapäisiin väistörakennuksiin, kuten parakkikouluihin, ja niitä koskeva aikaraja tulisi pidentää kahdesta viiteen vuoteen.

Seppo Mölsä
Toimituspäällikkö, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls


 

Ulkoseinien massiivisuus vähentää lämmitystarvetta

Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri ja rakennusneuvos Teppo Lehtinen antoivat ymmärtää (HS Mielipide 29.1.), että uusien talojen energialaskelmissa saa ottaa huomioon rakenteiden lämmönvaraavuuden.

Rakennuksen E-lukua eli vuotuista ostoenergiantarvetta laskettaessa näin osin onkin, mutta rakennusluvan saamisessa siitä ei ole hyötyä. Rakentamismääräyksissä energiatehokkuuden pullonkaulana on nimittäin lämpöhäviön tasauslaskelma, jossa lämmönvaraavuutta ei huomioida mitenkään. Jos suunniteltu rakennus ei läpäise laskelmaa, rakennuslupaa ei myönnetä.

Lämpöhäviön tasauslaskelmassa rakenteiden energiatehokkuutta tarkastellaan yksinomaan U-arvojen eli lämmönläpäisykertoimien avulla. U-arvo kertoo, kuinka paljon laboratorio-oloissa lämpötehoa karkaa rakenteen läpi neliömetriä kohden, kun lämpötilaeroa rakenteen eri puolilla on yksi aste. U-arvot kuvaavatkin hyvin kevyiden villaeristeisten rakenteiden energiataloudellisuutta.

Massiivirakenteiden, kuten yksiaineisen punatiili- tai hirsiseinän, energiataloudellisuuden arviointiin U-arvot sen sijaan sopivat huonosti. Koska U-arvossa ei huomioida lainkaan auringon säteilystä tulevaa lämpöä eikä rakennusmateriaalin kykyä varastoida sitä, U-arvo antaa massiivirakenteiden energiataloudellisuudesta huonon kuvan. Todellisuudessa ulkoseinien massiivisuus vähentää olennaisesti rakennuksen lämmitysenergian tarvetta.

Juulia Mikkola, arkkitehti SAFA, Helsinki

http://www.hs.fi/mielipide/a1454653043232


 

4.2.2016 tekniikka@talous

Säästövaateiden pelätään homehduttavan talot: "Lisää maalaisjärkeä energiamääräyksiin"

"Tekniikka&Talous kysyi lukijoiltaan, mitä rakentamisen normeja pitäisi poistaa tai muuttaa. Monet verkkokyselyyn vastaajat kertoivat myös mielipiteitään siitä, millä muilla tavoilla rakentamisen normistoa pitäisi muuttaa."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/saastovaateiden-pelataan-homehduttavan-talot-lisaa-maalaisjarkea-energiamaarayksiin-6250747


 

15.1. 2016 HS

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus ottaa HS:ssa 15.1. kantaa sisäilmaongelmiin:

”Putus pelkää, että Suomessa ollaan jälleen tekemässä rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka voivat olla tuhoisia sisäilman kannalta. Energiansäästöä korostavia rakennusnormeja on entisestään kiristetty ja ideaalina on niin sanotut nollaenergiatalot. Käytännössä tämä merkitsee, että talot tehdään entistäkin tiiviimmiksi. Ongelmana on se, että talot pitäisi rakentaa erittäin ammattitaitoisesti, jotta ongelmia ei myöhemmin syntyisi.”

http://yle.fi/uutiset-ja-tapahtumat/sisailmaongelmien_kustannukset_mitataan_miljardeissa__seuraava_virhe_on_ehka_jo_tehty/8594561


Jämerän lisäys
Jämerä-kivitalojen rakennusmateriaalilla, karkaistulla kevytbetonilla, on ainutlaatuisia etuja talonrakennusmateriaalina, joista kosteustekniikan kannalta tärkein on yksiaineisuus: seinässä ei tarvita erillistä lämmöneristettä ja siksi kosteus- ja muiden rakennusfysikaalistenriskien kannalta tällainen rakenne on idioottivarma.


 

14.11.2016 HS

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 14.11.2015 arkkitehti Juulia Mikkola ottaa kantaa valmisteilla oleviin uusiin rakennussäädöksiin, joiden on tarkoitus vähentää rakennusten energiankulutusta entisestään.

Juulia Mikkola puhuu kirjoituksessa mm. massiivirakenteiden puolesta:
"Massiivirakenteilla on muitakin etuja. Rakenteet ovat pitkäikäisiä ja helposti korjattavia, ja niiden toiminta on yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää. Mineraali- tai luonnonkuituvillalla lämmöneristettyihin rakenteisiin verrattuna massiivirakenteissa on vain vähän kasvupintaa homeille."
"Uusien määräysten pitäisi myös kannustaa kemikaalittomien ja muovittomien rakenteiden käyttöön. Näin terveellisten, pitkäikäisten ja korjauskelpoisten talojen rakentaminen olisi jälleen mahdollista, ja voisimme ruveta uudestaan kartuttamaan kansallisvarallisuuttamme."

http://www.hs.fi/m/paakirjoitukset/a1447406275087

Jämerän lisäys
Jämerä talojen seinät tehdään massiiviharkoista, jotka ovat yksiaineisesta karkaistua kevytbetonia. Rakenteessa ei ole muovia, eikä seinissä tarvita lisälämmöneristettä.

 

Haluan lisätietoja

Rakennan *


 Tilaan Jämerä-kivitalokirjan
 Haluan, että myyjä ottaa minuun yhteyttä
 Haluan kutsuja Jämerän taloesittelyihin sähköpostitse

Haluan tarjouksen omilla kuvilla



Tontti *

Paikkakunta

Haluan lisätietoa

Tietoni saa liittää Jämerän asiakasrekisteriin ja minulle saa lähettää markkinointimateriaalia *

Huom! Laita ruksi myös tähän kohtaan, jotta voimme tallentaa tietojasi ja ottaa sinuun yhteyttä.
 

Luonnospankki >

Katso ideoita omaan kivitaloosi.

Ota yhteyttä >

Tilaa Jämerän kivitalokirja tai pyydä lisätietoja