Karkaistu kevytbetoni – ainutlaatuinen rakennusmateriaali

”Arkkitehti Louis Kahn mietti käytettäviä rakennusmateriaalia niiden vahvuuksien kautta ja myös opetti samaa filosofiaa. Esimerkiksi tiilestä hän ajatteli, että tiili haluaa olla kaari. Me olemme sitä mieltä, että jos karkaistulta kevytbetonilta kysyttäisiin, niin se mitä luultavimmin haluaa olla yksiaineinen ulkoseinäharkko. Mutta vahvuuksia on monia muitakin, lue lisää tästä artikkelista"

Omaa luokkaansa - etenkin pientaloissa

Karkaistu kevytbetoni on huokoistettu kiviaineinen rakennusmateriaali, jonka lujuus on saavutettu höyrykarkaisun ansiosta. Valmistusprosessin ansiosta rakennusmateriaali ja sen käyttömahdollisuudet ovat ainutlaatuiset ja sopivat erityisesti pientaloihin. Koska karkaistusta kevytbetonista tehdään harkkojen lisäksi myös elementtejä, kuten aukonylityspalkit ja tasoelementit, saadaan tuotteista aikaan täyskivitalon runko, jonka etuna on esim. kiviaineisen materiaalin palamattomuus, rakenteiden ilmanpitävyys ja energiatehokkuus. Laaja tuotevalikoima mahdollistaa myös mm. pientalon kevetbetoniset väliseinät ja portaat.

Yksinkertainen on kaunista

Kevytbetonin eristävät ilmahuokoset tekevät harkoista paitsi kevyen ja helposti työstettävän, myös hyvin lämpöä eristävän. Kevytbetoniset ulkoseinäharkot ovat yksiaineisia ja niistä tehdyssä yksiaineisessa seinärakenteessa ei siis tarvitse erillistä kantavaa runkoa, lämmöneristettä, tuulensuojaa ja ilman- ja höyrynsulkua, vaan rakenne toimii mutkattomammin.

… ja toimivaa rakenteissakin

Yksiaineisesta ja massiivisesta rakenteesta on etua niin kosteusteknisen toimivuuden, vikasietoisuuden kuin energiatehokkuudenkin kannalta. Kosteusteknisessä mielessä yksiaineisuus tarkoittaa yksinkertaista ja varmaa toimintaa, myös vaihtelevissa olosuhteissa. Esimerkiksi, jos kosteusvirta tavanomaisesta poiketen onkin ulkoa sisäänpäin, ei höyrynsulku ei ole niin sanotusti väärällä puolella. Rakenteen toimivuus ei myöskään riipu monesta rakenneosasta eikä ole niin kriittinen sille tehdäänkö esim. höyrynsulku oikein tai vaurioituuko se rakennusaikana tai ajan myötä. Rakenteen sisällä ei ole piilossa eri materiaalien rajapintoja kuten monikerroksellisissa rakenteissa, eikä ulkoseinän sisällä pääse täten muhimaan piilossa vaurioita tiivistymisen seurauksena. Kevytbetonin kosteudenkestävyys ja sitomiskyky tuovat myös vikasietoisuutta rakenteen toimintaan.

Hengittääkö se myös (mitä ikinä se tarkoittaakaan)?

Arkikielessä kuulee usein puhuttavan rakenteiden hengittävyydestä. Hengittävyys-termi on hankala, sillä se on epämääräinen ja termin käyttäjä voi tarkoittaa sillä erilaisia asioita, esim. rakenteen kosteuden sitomis- ja luovutuskykyä, rakenteen vesihöyryn ja erilaisten kaasujen, kuten hiilidioksidin, läpäisykykyä ja joskus jopa ilmanläpäisevyyttäkin. Sanaan liitettäneen myös mielikuvia terveestä rakentamisesta ja hyvästä sisäilmasta. Nykyään suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että rakenteiden tulee olla ilmanpitäviä, mutta myös läpäisevimmissäkin rakenteissa vaaditaan rakennukseen riittävä ilmanvaihto ja etenkin kerroksellisessa rakenteessa riittävä sisäpinnan höyrynvastus Suomen ilmastossa.

Kevytbetoni on, kuten puukin, hygroskooppinen materiaali eli se pystyy sitomaan kosteutta ilmasta ja luovuttamaan sitä takaisin ilmaan. Kevytbetonilla sitomiskyky kasvaa etenkin kosteissa olosuhteissa. Kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta voi hyödyntää sisäilman olosuhteiden tasaamisessa, mutta toisaalta on tutkittu, että tavanomaisessa asumisessa seiniä merkittävämpänä sisäilman kosteuspuskurina toimii usein kodin irtaimisto ja muu sisustus. Kevytbetonissa vesihöyry ja muut kaasut siirtyvät diffuusiolla moneen muuhun materiaaliin verrattuna enemmän. Ominaisuudesta on hyötyä esim. rakenteen kuivumisessa ulospäin, jolloin on tärkeää, että julkisivupinnoite on vesihöyryä läpäisevä.

Lämpöä varastoituu seiniin

Massiiviset rakenteet varaavat myös lämpöä. Kesähelteillä sisätilat pysyvät viileämpänä pitempään ja lämmitys- ja jäähdytyskulut ovat pienemmät. Rakenteiden yksiaineisuudesta on energiatehokkuuden kannalta etua myös siinä, että rakenteiden liitoskohdat ovat paremmin eristäviä eikä niihin muodostu isoja kylmäsiltoja. Energiatehokkuusmielessä myös etenkin julkisivupinnalla varastoituvasta kevätauringon säteilyenergiasta on todettu olevan hyötyä, toki paljon riippuu talon ympäristöstä ja varjostuksista.

Ennen ja nyt

Karkaistua kevytbetonia on käytetty Suomessa rakentamisessa liki 90 v. ajan ja Jämerä-pientaloissakin 50 v. ajan. Käyttötavat ovat vuosien saatossa hieman muuttuneet ja tuotteetkin myös, mutta vain parempaan suuntaan. Maailma muuttuu kovaa vauhtia jatkossa ja parhaillaan seurataan Euroopan kevytbetoniyhdistyksen tiekartan ohjaamia askeleita tuotteiden päästövähennysmahdollisuuksissa. Hiljattain Bauroc tehtailla on otettu kierrätysraaka-aineita käyttöön aiempaa enenevässä määrin. Tuotannon leikkausjätteet ovat aina kiertäneet uudestaan raaka-aineeksi, mutta prosesseja mm. kevytbetonisen purkujätteen käytöstä raaka-aineeksi kehitetään parhaillaan.