Parhaat tarinat

Käytännöllisen naisen koti
Lea, Helsinki
Unelmataloani ei ole vielä rakennettu. Talo on sopivan kokoinen, ei liian pieni eikä liian suuri. Kaikilla tiloilla on käyttötarkoitus. Talossa on ajateltu sen sijoitusta maastoon ja eri ilmansuuntiin. Energiatehokkuus ja energian talteenotto sekä lähde ovat tarkoin mietittyjä. Perusmateriaali on luonnollisesti kivi. Talo on tehty kestämään ja materiaalit ovat laadukkaita sekä helppohoitoisia ja kulutusta kestäviä. Talon värimaailma ja ratkaisut ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Valaistus on oikeasti suunniteltu, eikä vaan vedetty sähköjohdot. Tiloissa korostuu käytännöllisyys. Piha-alue on myös suunniteltu ja piha on tehty käyttöä varten – ei pelkästään katseltavaksi. Sellainen on siis se talo, jota ei vielä ole.

Tervetuloa rakkaus!
Ritva, Mikkeli
Noin 100 asuinneliötä yhdessä tasossa, avara ja simppeli koti. Talossa infrapunasauna ja poreamme, piharakennuksessa puilla lämpiävä sauna ja pieni vilpolahuone. Siitä tulee koti sinkulle ja jos vaikka rakkaus astuisi ovesta vielä sisään, niin sekin sinne mahtuisi hyvin :-)

Onni on oma koti
Tiina, Espoo
Kalliolle kukkulalle rakennan minä taloni,
sinisenä siintää meri takaa koivujen,
pihassa kukkii omenapuut ja syreenit,
sisällä talossa on kauniin vaaleaa,
korkeat huoneet yltävät miltei taivaaseen,
takassa palaa tuli,
kaikille lapsille on omat huoneet ja vanhemmille oma master bedroom,
saunaosasto tähtitaivaineen lähentelee spa:ta,
talossa on paljon varastotilaa ja ihana iso, lasitettu parveke,
on tilaa,
on ilmavuutta,
onni on oma koti.

Ajaton kaunotar
Veli-Pekka, Lieto
Yksinkertaisen kaunis. Pohjoismaista funkista joka on sopusoinnussa rakennuspaikan ympäristön kanssa. Talo, josta ei ensisilmäyksellä osata sanoa onko se tehty 1950-luvulla vai edellisvuonna. Puhtaiden valkoisten pystypintojen, vaalean puun ja punatiilen rajaama tila, joka on täytetty mahdollisuudella kokea.

Isoäidin unelma
Irma, Espoo
Unelmataloni (Isoäidin Unelma) on noin 170-neliöinen, puolitoistakerroksinen, harjakattoinen ja sellainen, että siinä on 20-30 neliöinen lasikuisti ja talvipuutarha. Talvipuutarhassa voi kasvattaa yrttejä ja nypittävää kukkasista minitomaatteihin. Kuistilta pääsee ulos – ja siellä voi olla polku rannalle tai pieneen puutarhaan. Kuistin katto on läpinäkyvää materiaalia, niin, että valo pääsee koko vuoden sinne. Lämmitykseen käytetään aurinkopaneeleja ja tietysti maalämpöä parin tulisijan lisäksi: varustukseen kuuluu puuhella, leivinuuni ja takkoja.
Talo on mieluummin suorakaide kuin neliö itsessään. Kantavat rakenteet ovat tietysti kiinteät, mutta seinäseinissä voi olla myös tarpeen mukaan liikuteltavia ja huonetiloja avaavia seiniä. Ulko-ovia tulee olla kaksi talon eri puolilla. Keittiö on sijoitettu siten, että sitä voi käyttää kaksikin ruokakuntaa toisen häriintymättä.
Kokonaisuus on "paritalo" yhdessä talossa, yläkerrasta tai kellarista löytyy huoneita nuorisoa ja lapsenlapsia varten. Unelmani on että auton saa melkein talon alle – eikä talon toiselta puolelta autoon tultaessa matkalla ole yhtään porrasta. Jos tonttia riittää, ei piharakennus-harrastustila olisi pahitteeksi ja siellä voisi olla puulämmitteinen sauna pienen lämmityskeittiön kera nuorisotoimipisteenä ;).
Tällaisia voisi rakentaa tontillemme vaikka kaksi lottovoiton jälkeen.

Insinööri pesänrakentajana
Ansa, Helsinki
Unelmieni talo on Jämerä-kivitalo, jonka olen itse pääosin suunnitellut. Olen koulutukseltani rakennusinsinööri ja jo opiskeluaikana päätin, että jos joskus rakennan omakotitalon, se tehdään siporexista. Nyt, kun on kulunut noin 30 vuotta opiskelujen aloittamisesta, talo on viimeistelyä vaille valmis. Toivon, että minä ja perheeni voimme viettää joulun 2011 siellä, luonnon rauhassa, merellisessä ympäristössä, unelmieni talossa.

Jälleen kahden kesken
Jaana, Jyväskylä
Unelmataloni on valkoinen, harmoninen ja avaran loft-henkinen, korkeahko, mutta yksikerroksinen kivitalo isoine ikunoineen korkealla mäellä. Ikkunoista kultavat viljapellot tai sinertää järvinäköala. Ja muutama iso pyöreä ikkuna tuo pehmeyttä talon ulkonäköön. Sisustus on osittain harmaata rouheaa kiveä ja laattaa, terästä keittiössä, valkoiset suuret pehmeät nojatuolit takkatulen äärellä. Seinällä riippuu iso värikäs taulu ja muutamat omat valikoidut esineet tuovat kodikkuutta. Eikä talo pursuaisi sitä ylimääräistä käyttämätöntä tavaraa, vaan kaikilla tavaroilla on oma paikkansa niinkuin minulla ja miehellänikin, jotka olemme jäämässä kotiin kaksin. Ehkäpä unelmatalossani löytäisimme arkisen kiireen keskellä sen sisäisen harmoniankin.

Tahtoisin luomutalon
Marja-Liisa, Helsinki
Unelmataloni on luomutalo, toisin sanoen saviolkiseoksesta muurattu ja olkikattoinen ekotalo. Olen nähnyt sellaisia televisiossa. Jos se on mahdoton, niin maalämpötalo aurinkopanelein ja oma tuulimylly katolla sähköntuotantoon, varaavalla takkaleivinuunilla varustettuna.

Äitikin mahtuisi
Tomi, Jyväskylä
Olen miettinyt sellaista viiden miljoonan luksustaloa, joka on enemmänkin pieni mutta korkea hotelli. Pohjakerroksessa on iso keittiö, vierashuoneet ja ruokasali. Toisessa kerroksessa oleskelutilat ja kolmannessa kerroksessa herrasväen makuuhuone sekä saunatilat parvekkeen kera, jossa on tietysti poreallas. Talveksi parvekkeella on lasitettu katto ja seinät. Talo on rakennettu jyrkän kukkulan rinteeseen ja makuuhuoneen ikkunasta avautuu hieno näkymä suomalaiseen luontoon. Aulatila yltää ylimmän kerroksen kattoon ja portaat sekä käytävät kiertävät tilaa jokaisessa kerroksessa. Kellarikerroksessa on kallioon louhittua tilaa, jossa on muun muassa autojen säilytyspaikka sekä tilaa erinäisille harrastuksille, esimerkiksi kuntosalille. Pihalla on pieni lampi ja sen vieressä rantasauna. Kutsuisin asuntooni sisarukseni perheineen ja äitini joulunviettoon ja muutenkin lomailemaan ja rentoutumaan. Tämmöisen vaatimattoman kämpän toteutuksesta ei uuvu enää kuin rahat ja paikka. Sen vuoksi voinkin joutua tyytymään vieläkin vaatimattomampaan talon: yksikerroksinen, 3 huonetta ja tilava keittiö + oma sauna ja terassi. Tähänkään ei ole rahaa eikä tonttia, mutta unelma elää.

Kaksi sukupolvea
Nina, Tampere
Asuisin mieluusti yksikerroksisessa omakotitalossa. Talossa olisi kaksi huoneistoa. Toisessa huoneistossa olisi 3 h + keittiön + vessan/suihkutilan käsittävä siipi runsain komerotiloin, ilman kynnyksiä. Lapset perheineen saisivat yöpyä siellä vieraillessaan luonamme.

Itse asuisin mieheni kanssa talon toisessa huoneistossa. Meidän eteisemme olisi tilava, aulamainen. Komeroita toivon runsaasti koko taloon. Miehelleni ja minulle riittäisi 3 huonetta + keittiö. Keittiö olisi myös tilava, tupakeittiö. Sinne pitäisi mahtua iso pöytä ja leivinuuni ja kunnon kylmäsäilytystilat. Sauna voisi olla toisessa siivessä, mutta sinne pitäisi päästä kulkemaan sisäkautta. Saunan yhteyteen haluaisin ison oleskelutilan. Siinä voisimme viettää aikaa lasten perheiden kanssa,14 henkilön joukolla. Ulos pitäisi tästä takkahuoneesta myös päästä.

Maakellari olisi hieno, koska tontti olisi tietysti suurehko. Marjat ja omenat saisimme omasta pihasta, pikkuinen ryytimaa pitäisi olla ja kaivo. Autotallirakennuksen yhteydessä olisi reilu, lämmin askartelutila, sekä puuvaja. Pihaan pitäisi mahtua leikkimökki ja kiipeilypuu. Mikäli talo ei olisi järven rannalla, matkaa uimarannalle/ onkipaikalle olisi kuitenkin vain 1 - 2 kilometriä.
Sinne jaksaisi körötellä myöhemmin rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa.

Kun mieheni kanssa ikääntyisimme, voisimme vaihtaa nukkumapaikkoja lastemme kanssa. Eiköhän lapsista- tai lastenlapsista joku kerkiäisi meitä vanhuksia katsomaan ja jelppaamaan?

Ah, eikös elämä olisi aivan ihanaa (haaveita, haaveita vain!)
mutta olenhan onnellinen nytkin!

Omenainen olo
Oili, Tampere
Olisin onnellinen, jos saisin asua Jämerä-kivitalossa. Talot ovat upeita ja monen haave. Valitettavasti unelmani ei ole vielä toteutunut! Jos saisin talon, niin miksi en myös omenapuita. Lumousta lisäisi kukinta-aika ja olo talossa olisi aika omenaista!